Kun tekee mieli tuoretta leipää, niin voi tehdä taikinan ja paistaa sen leiväksi. Pataleipä on meidän perheen suosikki. Teen yleensä illalla taikinan ja paistan sen seuraavana iltana.
Taikinaan laitan yleensä 6 dl vehnäjauhoja, pari dl leseitä tai kaurahiutaleita tai ruishiutaleita tai ohrajauhoja, 1,5 tl suolaa, 1 vajaa tl kuivahiivaa, 1/2 dl seesaminsiemeniä tai auringonkukansiemeniä tms. , iso ropaus tyrnijauhetta tai paprikaa, nokkosta tai minttua, mitä milloinkin mausteeksi ja kuivahiivalämmintä vettä lopuksi lusikalla edelleen sekoittelen 4,5 - 5 dl että tulee sopivan löysä taikina.
Taikina on sitten kannellisissa kulhoissa tai muovilla peitettynä jossakin kohtalaisen lämpimässä paikassa. Seuraavana iltana laitan kaksi kannellista pataa uuniin ja uunin lämpiämään 250 astetta. Kun uuni saavuttaa tuon asteen, niin otan padat uunista, tippa öljyä pataan ja taikinan kaavin sinne edelleen lusikalla. Kansi kiinni ja padat uuniin takaisin puoleksi tunniksi. Sitten otan padoista kannen pois, lasken lämmön 225 asteeseen ja vartin verran vielä leivät paistuvat.
Minulla on kaksi pataa niin mökillä kuin kotona leivän paistoa varten. Toki niitä käytetään muunkin ruoan valmistukseen.
Vaikea on odotella hetki leivän jäähtymistä, jotta sitä voi leikata ja päästä syömään. Viime viikolla oli lapsenlapsia ja leivät tekivät kauppansa niin hyvin, että piti heti valmistaa uusi taikina nousemaan.
Syksyisenä aurinkoisena päivänä olen ollut mökillä haravoimassa lehtiä ja leikkaamassa ruohoa trimmerillä, koska osa ruotuunhikosta jäi aikoja sitten lyhentämättä. Nyt leikkasin, jotta ei olisi vesimyyrillä niin paljon turvapaikkoja sitten lumen alla.
Vedet kippasin ja valutin saunasta jo pois. Talviasuttava tämä mökkimme ei ole. Jääkaapin tyhjensin ja sulatin. Tarkistin ja lajittelin myös ruokatavarat, jotka on vietävä talveksi pois. Siivousta ja sukan neulontaa illalla, kun pimeässä ei enää ulkona nähnyt touhuta. Aamulla jatkuu mökkielämä vielä.
Nykyään ei saa rotanmyrkkyjä hiiren tuhoamiseen. Olen kehitellyt oman hiirenlossan, jolla voi pyydystää samanaikaisesti välillä tyhjentämättä useammankin otuksen. Muoviämpärissä on pohjalla vähän vettä ja jätin sinne veteen muutaman osaksi syödyn tomaatin - olivat hiiret tai orava nakerrelleet - ja ämpärin lähelle kantoa tai muuta paikkaa, mihin pystyvät kiitämään ja sitten pudottautumaan ämpäriin. Pikkuserkku vielä vinkkasi, että jäänestoa veteen, ettei se jäädy.
Erinäisiä kottikärryllisiä olen kuskannut kompostilaatikkoon. Väliin hieman multaa ja taas lehtiä. Jäi kyllä toiseksi päiväksikin haravointia! Kädet jo väsyivät. Oli mukava myös kuljeskella sieniä etsimässä. Puoli ämpärillistä suppiksia löysin lähimaastosta ja jopa yhden hyvän kantarellin. Nautinnollista on kuljeskella metsässä.
