Häämatkalla taas

    

Lähdimme eilen hääpäivänämme eläkeläisten retkelle kohti Sysmää. Ensin ajelimme bussilla Padasjoelle, jossa rannassa jo

 

odotteli meitä laivamme: m/s Elbatar. Sen kyydissä pääsimme katselemaan mm. Kelvennettä. Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen aavojen ulapoiden keskeltä löytyy aarre: jyrkkien kallioiden, hiekkaisten harjujen ja pienten luotojen muodostama saaristokokonaisuus - Päijänteen kansallispuisto. Se sijaitsee eteläisellä Päijänteellä ja käsittää viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista.Pääosa puiston saarista on Padasjoen edustalla. Harjusaarista muodostunut Pulkkilanharju kuuluu Asikkalan kuntaan. Lisäksi puistoon kuuluu saaria Etelä-Päijänteen itäosista, mm. osa Sysmän Päijätsalosta.

  

 Kansallispuisto koostuu pääosin saarista ja luodoista, joiden tavoittamiseksi tarvitaan venettä.

 

Pyydysniemen nuotiopaikka sijaitsee Päijätsalossa. Hyvät kulkuyhteydet ja purjehdustoiminnan käynnistyminen 1800-luvulla loivat hyvät edellytykset huvilayhdyskunnan synnylle Sysmään. Pyydysniemi oli hyvä rantautumispaikka, josta oli hyvä kiivetä vuoren laelle, jonne Sysmän Suopellon asukkaat yhdessa huvila-asukkaiden kanssa rakensivat Päijätsalonvuorelle  upean kauniin näkötorninkin v. 1899. Sinne asti emme kerinneet kuitenkaan kiivetä.Tuolla Päijätsalossa pari matkalaista kävi uimassakin.

  

Osa meistä kävi luontoretkellä. Tämä puu on reilusti yli sata vuotta vanha.  

 Sysmän Pyhä Olavin kirkko on rakennettu 1400 -luvulla. Kirkko sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Sysmän kirkon seudun kulttuuriympäristössä, Suurikylässä, jossa on lukuisia rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä, jotka kertovat paikan pitkästä asutushistoriasta.

 Pyhä Olavi oli norjalainen viikinkikuningas, joka hallitsi vuosina 1015-1030. Hän on Sysmän kirkon suojeluspyhimys ja kirkko on nimetty hänen mukaansa "Pyhän Olavin kirkoksi".

  

Vuodelta 1785 peräisin oleva neliosainen tiimalasi saarnatuolin kaiteella on katoavaisuuden vertauskuva. Se mittaa aikaa neljännestunnin tarkkuudella ja kertoo siten, milloin saarna on tunnin mittainen.

  

 Alttaritaulun paikalla on luultavasti 1500-luvulta peräisin oleva krusifiksi eli ristiinnaulitun kuva.

   

 Pyhä Jaakko sekä Pyhä Olavi, joka tallaa lohikäärmettä.  Kirkossa on myös katoliselta ajalta peräisin olevia vihkiristejä seinissä.

  

 

 Tutustuimme yhteen Sysmän monista kartanoista. Vanha-Kartanossa käydessä  oli hauska kuulla monenlaisia tarinoita, joita kartanon isäntä Jocke Stjernvall kertoi. Perimätiedon mukaan Vanha-Kartanon nykyinen päärakennus on 1700-luvulta.

    

Navettaan tehdyssä juhlatilassa oli myös erikoiset vessat: Tässä miesten vessan koristeita.

  

Viimeinen matkakohteemme oli Kalkkisissa Viini- ja puutarhatila Pihamaa.