Viikonloppuvieraita

Perjantai olikin aikamoinen vauhtipäivä jälleen. Tein taas yhden puolukkahillon, vein kummipojan soittotunnille ja toin hänet meille ja vein sitten taas jalkapalloharjoituksiin parin tunnin kuluttua.

Aamupäivällä tulivat lapsenlapset äitinsä kanssa. Oli mukavaa touhuta heidän kanssaan lorupussin kera. Lopupussi on pussi, jossa on sisällä parikymmentä korttia, joissa jokaisessa on kuva ja runo. Pussista sai ottaa vuorotellen yhden kuvan ja sitten katsottiin kuvaa, tuttkittin sitä ja luettiin yhdessä loru/runo. Pussiin taskuun laitetiin kortti ja taas sitten seuraava esille. Tuon lorupussin ostin Päiväkummusta noin kuukausi sitten ja sillä on ollut jo käyttöä useammankin kerran.

Illansuussa pistäydyin vielä pikkusiskon nimipäivilläkin. Pääsinpä leikkimään legoilla pitkästä aikaa minäkin.

 Muumit ovat pienen tyttösen mieleen. Niinpä aika kului kynien ja muumikalenterin kimpuissa pitkään. Mummo ja pappa hoitelivat pieniä sillä aikaa, kun heidän äitinsä teki etäpäivää.

 Paperinukkien leikkaaminen on tarkkaa puuhaa.

Tämän isonsiskon kanssa tänään leivoimme ns. teeleipiä. Laitoimme taikinaan monenlaista: vehnäjauhoja, kauraryynejä, seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, minttua, persiljaa, suolaa, leivinjauhetta, jogurttia, öljyä ja vettä. Isosisko sekoitteli taikinaa isolla lusikalla ja laitoimme parille pellille taikinaa kasoihin, jotka sitten tasoittelimme pikkulusikalla. Paistoimme teeleivät 225 asteessa noin 12 minuuttia.

Parvekkeella loistavat lyhdyt pimeässä illassa. Syksyn myötä illat pimenevät jo suhteellisen aikaisin ja niinpä kerkiää tunnelmoida jonkin aikaa iltaisin.

Tänään on saatu vihdoin kaikki poimitut itselle jääneet puolukat säilöttyä. Nyt pääsee sitten säilömään luumut ja päärynät ja kokeilemaan, saisiko muutamista rupisista ja pihlajanmarjakoin syömistä omenista hieman hilloa.