Olin kirjoittamiskurssilla taas kuten joka torstai-ilta. Aulassa oli näyttely. Ahkeria ovat olleet käsityökurssilaisetkin: Kahvipusseista on tehty hienoja koreja ja kasseja ja laukkuja. Miten iso työ onkaan noissa!
Minun työni on ollut hilloaminen jo jonkin aikaa. Viimeinen tämän syksyn hillo oli karpaloista ja kurpitsasta. Yksi kesäkurpitsa halkesi. Se oli roikkunut puussa ja kun otin sitä pois sieltä, niin kurpitsa tipahti ja siihen tuli halkeamia. Niinpä se oli hyvä nyt hyödyntää karpaloiden joukkoon. Tuossa annoksessa on noin ämpärillinen karpaloita ja pari kiloa kurpitsaa. Kurpitsa tosin painoi kolmisen kiloa, mutta kun siitä otti pois kuoren ja sisushöttöä, niin kattilaan jäi vain tuon verran. Sauvasekoittimella soseutin kaikki. Lisäsin puolitoista kiloa hillosokeria ja kilon tavallista sokeria. Ei hyytynyt tiukaksi, mutta sopivaksi.
Luumuja, joita saimme sukulaisilta, on ollut vielä kuivurissa. Tänäänkin uusi satsi on vielä meneillään. Ne ovat kuivattuina maukkaita. Puolitoista litraa laitoin puolikkaina vielä pakastimeenkin.
Pakkanen on purrut pihalla kasveja. Niinpä verenpisarat piti tuoda sisälle. Pelargoniat ehkä säilyvät jotenkin vielä katoksessa. Orvokit kukkivat edelleen. Jopa mies toi kukkivia orvokkeja sisällekin maljakkoon. Kesä alkaa toden totta olla mennyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti