Aamuaurinko paistoi puiden oksille. Järviveden lämpötila oli vielä 8 astetta keskiviikkona.
Alkuviikon vietin mökillä laittamassa pihaa talvikuntoon. Haravoin, vein lehdet kompostiin, jota tein kevättä varten laittamalla kerroksittain multaa ja luhtiä, kasvien varsia ja ennen ylintä kerrosta vanhan hevoslannan lopit ja sitten vielä kompostoitua multaa päälle.
Toki reippailin metsässä parina päivänä poimimassa suppiksia ja löysinpä vielä hyviä kantarellejakin.
Yhtenä aamuna tein sämpylätaikinan ja laitoin taikinan kohoamaan kaminan viereen lämpöön.
Iltaisin tuli hämärä mielestäni liian aikaisin, kun kellot käännettiin talviaikaan. Pihallaolo jäi lyhyeksi. Niinpä oli aikaa neuloa isänpäiväsukkia ja lukea Risto Astikaisen kirjaa Ylen onnekas mies. Eila Jokisen Lapsuuden muuttomatkat veivät mukanaan karjalaisen evakkoperheen tilanteisiin - äitini lapsuudenperheen evakkotie tuli mieleen.
Aamulla tutkin yön saalista. Miltei joka yö oli muutama hiiri jäänyt lossaan kiinni ja päässyt hengestään. Eräänä aamuna ihmettelin jälkiä puutarhassa: tajusin sitten, että kauris/ peura oli käynyt tutkimusretkellä. Onneksi pari omenapuuta ja pienet luumupuut olimme jo verkottaneet aikaisemmin. Viime talvena puput olivat kyllä nakerrelleet kriikunanalutkin.
