Vielä pari mehiläispesää piti käydä tutkimassa mökkireissulla. Eipä tänään ilma tuntunut lainkaan joulukuiselta. Muistelimme, että jonakin vuonna olimme tähän aikaan, itsenäisyyspäivän aattona. hiihtämässä.
Mökin pihassa kukkivat orvokit. Muutama hiiri oli jäänyt kiinni lossaan ja kaikki rotanmyrkyt olivat hävinneet astiastaan. Vesimyyrät olivat tehneet kekojaan ja kolojaan ahkerasti.
Lämmin, aurinkoinen päivä oli hyvä viettää metsässä suppiksia poimien. Löysimme vielä puolukoitakin, mutta emme sentään niitä keräilleeet kuin suuhun.
Järven veden lämpötila oli 2,5 astetta, mutta ilma taisi olla päivällä peräti viitisen astetta. Lehtisellerit olivat alkaneet kasvaa ja sain niistä maukasta vihreää. Samoin viinisuolaheinä teki uutta lehteä ja mintunlehtiäkin nypin vielä mukaan.
Eilen sain valmiiksi Olga-mallin sukat. Nämä painavat 58 grammaa. Sukat on neulottu Nallesta 64 silmukalla varsi ja 56 silmukalla resorista eteenpäin. Nämä lienevät sopivat 36 numeroiseen jalkaan.
Sana tänään:
Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua,
sinä Jumalani, auttajani!
Sinuun minä luotan aina. (Psalmi 25:5)
4 kommenttia:
Tuntuu kyllä oudolta joulukuulta, mutta tälle on mentävä.Hyvää itsenäisyyspäivää!
Mielenkiintoinen tuo viinisuolaheinä, menestyisiköhän se täälläkin?
Joulukuu alkaa olla vuosi vuoden perään enempi syksyinen kuin talvinen.
Mahtaako ilmastonmuutoksella olla sormensa pelissä?
Toisaalta, eikö ole mukavaakin poimia sieniä, löytää orvokkeja, liikkua pelkäämättä liukastumisia.
Hyvää Itsenäisyyspäivää.
Maca: Lunta kyllä jo kaipaan.
Tuulento: Ainakin täällä se leviää ihan liiaksikin.
Aimarii: Sienestämään tekee mieli vieläkin - jos aikaa olisi siihen.
Lähetä kommentti