Matkoilla

Junalla pääsimme Vaasaan vain kahdella junanvaihdolla Suomen Lähetysseuran vuosijuhlille eilen. Kyynärsauvojen kanssa onnistui liikkua yllättävän hyvin tuo matka. Yhdessä vaihdossakin, kun junaan pääsimme, konduktööri ohjasi meidät oven lähellä olevalle leikkipaikalle, jossa ei ollut muita lainkaan ja saimme rauhalliset istumapaikat. Vaasassa majoituspaikka on aivan matkakeskuksen lähellä, joten ei tarvinnut kovin pitkää matkaa hypellä.

 Pakistanilaisia oli ruotsinkielisten juhlien kokouspaikassa, jossa myös symposium pidettiin.

Aamulla pääsi majapaikan oven edestä lähetysjuhlabussilla sopivasti symposiumiin, jossa kuulimme monia alustuksia ja esitelmiä syrjäytymisestä, sovinnosta ja voimaantumisesta. Erityisesti kosketti ja puhutti Kirsi ja Risto Leikolan kertoma marginaalista vapauteen, Etiopian syrjityistä ryhmistä kertova esitys. Se pohjautui Kirsi Leikolan väitöskirjaan. Tämä toi myös asian kohti meitä suomalaisia. Ei meillä ole sen paremmin: syrjintä on vain erilaista ja kohdistuu eri tavalla. Kristittynä eläminen todella pitäisi vapauttaa meidät. Kristuksen antama toivo antaa uuden rohkeuden toteuttaa lähimmäisenrakkautta. Lähetystyössä julistetaan evankeliumia niille, jotka tahallisesti tai tahattomasti ovat jääneet kirkkojen yhteyden ulkopuolelle, puolustetaan ihmisoikeuksia ja taistellaan köyhyyttä vastaan.

Symposiumin loputtua suuntasimme Vaasa Areenalle varsinaisiin lähetysjuhliin "Veden äärelle". Tutustuimme myös basaarin materiaalitarjontaan. Monet erilaiset lähetysryhmät olivat tehneet myytävää. Ostimmekin jotain mm. nepalilaisen käsinuken.

Lähetysjuhlilla puhutaan paljon vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Istuin Areena-ajan pyörätuolissa, koska kyynärsauvoilla liikkuminen on kuitenkin aika rasittavaa. Ensiavusta sai lainaksi pyörätuolin. Kuitenkin tuo vasen jalka turposi ja on paljon kylmempi kuin oikea. Minua alkaa vähitellen huolestuttaa tuo jalan kunto, koska ei selviä, mikä siinä on perimmäinen sairaus ja miten vakava. Kyllä tässä alkaa tajuta vammaisena olemisen hankaluuksia.

Paljon tuttuja tapasimme, jotka ihmettelivät, mukä minulle on sattunut. Ei tarvinnut sanoa kuin koodisana Santiago de Compostela, niin henkilö ymmärsi tapahtuneen. Pyhiinvaellus on tuttu asia.

Päivän mittaan  kuunnellessani esityksiä neuloin eilen aloitetut junasukat vaaleanpunaisesta pikkusisko-langasta valmiiksi ja aloitin seuraavat junasukat vaaleanvihreästä pikkusiskosta 2,75 numeron puikoilla.

Ahvenia ja kiiskiäkin

Ahti soi tällä kerralla antejaan - ämpärillinen kalaa, niin ahvenia kuin kiiskiäkin.  Olipa ensin aikamoinen työ irroittaa ne verkosta (kummityttöä kaivattiin apuun!). Aikaa siihen meni ja sitten vielä perkaaminen... kyllä miehellä on aikamoinen homma niiden kanssa. Minä en perkaa kalaa, en pysty tappamaan sitä, ei vain luonnistu.

Nyt olen neulonut tänään yhden sukan. Se on eilinen eli neljäs aloitus KYH2014-haasteessa. Neulon keltaisesta Seitsemän veljes -langasta Kerttu-mallin sukat.

Kävin juuri uimassa ja istuskelen kirjoittamassa tätä laiturilla jalka ylhäällä. Kuljen vielä kyynärsauvoilla mökillä. Epätasainen maasto on hieman hankalaa, mutta olen vielä selvinnyt. Soutaminenkin on onnistunut.

Aivan hieno kesäinen lämmin Toivon nimipäivän ilta oli saanut järven mökkiläiset melkein kaikki mökeilleen eilen. Parasta kesää nyt tuntuu olevankin. Veden lämpötila täällä oli tänään 17 astetta.

Leivoin raparperipiirakan, koska raparperipuskassa raparperin varret olivat alkaneet irtoilla - olivat komeita ja isoja. Piirakkaan tein kauraryynipohjan ja päälle muruseoksen. Samalla kun kiehautin raparperit piirakkaan, keitin lopusta seoksesta myös raparperikiisselin.

Keväällä olivat viinimarjat ja karviaiset kukkineet täälläkin hyvin, mutta marjoja niihin ei tule montaakaan - täällä mökillä ei ole ollut siihen aikaan tarpeeksi pölyttäjiä. Edes hyttysiä ei ole ollut paljoa liikkeellä vielä. Vajassa ja verannan katon sisässä on kuitenin ampiaispesien alut. Tuhoamisvietti taitaa päästä valloilleen!

Puolukat näyttävät kukkivan runsaasti.

 Akileijat mökin pihassa aloittelevat kukkimista.

Kytkin

 

Makroviikoilla numero 150 on tarkoitus kuvata  jokin kohde LÄHELTÄ!
VIIKON AIHE ON KYTKIN

 Astianpesukoneessa voi valita useamman ohjelman ja kone pitää voida käynnistääkin.

KYH2014 kolmas aloitus

KYHäykset aluillaan:
1. Olga-sukat tummansinisestä Nallesta (Parista toinen on jo valmis). Aloitettu 1.6.
2. Olga-sukat vaaleanpunaisesta ja harmaasta Nallesta raitaisena. Aloitettu 2.6.

3.Perussukka noin 30 numeroiseen jalkaan tummanvihreästä Nallesta. Aloitettu 3.6.

Kahdenlaiset apuvälineet

Sauvoja kaksittain!

Aamulla lähdin kahdeksaksi terveyskeskuksen päivystykseen, koska jalkani ei ole tullut yhtään paremmaksi vieläkään. Pääsin lääkärin vastaanotolle, joka pohti, tutki ja pohti, mitä pitäisi tehdä. Sain vahvaa särkylääkettä edelleen lisää ja kainalosauvat tueksi. Jalalla ei saa astua pariin viikkoon. Lepo tekisi sille hyvää ja kohollapito. Uidakin saisi, siksikään ei kipsiä laitettu suojaksi. Rasitusvamma tuossa vasemmassa jalassa. Edelleen siis päkiä turvoksissa ja varpaat puuduksissa. Röntgenkuvassa,  joka otettiin jo viime viikolla, ei kuitenkaan näkynyt murtumaa. Sain sen kuvan levykkeellä röntgenistä itselleni. (Muuten, jouduin neuvomaan lääkärille, miten CD:n saa toimimaan tietokoneessa...) Jospa tuo jalka nyt alkaisi parantua.

Minullahan on varsinainen loma nyt! Ja aikaa löhötä ja neuloakin - ulos haluaisin ja metsään kävelemään. Yritän opetella sauvakävelyä nyt toisella tavalla kuin pyhiinvaelluksella  - kyynärsauvoilla.

Puolenpäivän maissa soi puhelin. Soitto tuli kuljetusfirmalta, joka toi minulle Santiago de Compostelaan jääneet kävelysauvat. Kuljetuslapun mukaan ne olivat lähteneet sieltä vasta 30.6. kun minä lähdin kotiin jo 26.6. ja jätin ne matkatavaraksi. Isoniso kuljetusauto tuli pihaan ja kuittasin kuljettajalle sauvat vastaanotetuiksi. Taisi tulla kallis kuljetus niille!

Kesäyön hullutus 2014 eli KYH

Taas olen lähtenyt hulluttelemaan. Viime vuonna en ollut mukana, mutta toissa vuonna olin kokeilemassa ja sain kaikki valmiiksi määräaikaan mennessä.

Kesäyön hullutuksessa on tarkoitus aloittaa kesäkuun ajan juhannukseen asti joka päivä uusi neule-/virkkuutyö. Tänä vuonna kaksikymmentä. Ja saattaa ne sitten valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. 

Olen aloittanut jo kaksi työtä. Listaan vasta sen mukaan, mitä aloitan.

1. Olga-sukat tummansinisestä Nallesta (Parista toinen on jo valmis). Aloitettu 1.6.
2. Olga-sukat vaaleanpunaisesta ja harmaasta Nallesta raitaisena. Aloitettu 2.6.
3.

Siunausta tarvitaan

Sunnuntaina seurakunnassamme vietettiin lähetyksen juhlaa. Uudet nimikkolähettimme siunattiin messussa matkaan kohti Japania viidennelle työkaudelleen. 

"Liekkejä on monta, valo on yksi,
hän on Jeesus Kristus.
Liekkejä on monta, valo on yksi.
Hän yhdistää meidät.

Oksia on paljon, runko on yksi,
hän on Jeesus Kristus.
Oksia on paljon, runko on yksi.
Hän yhdistää meidät."

(Virsi 454:1,2) 

Sunnuntai kului muuten rauhallisesti: päivitin matkakertomusta muutaman päivän eteenpäin kuvineen. Illalla olimme jälleen pelaamassa lentopalloa, minä kuukauden tauon jälkeen. Kiva oli tavata peliporukkaa ja mukavaa liikuntaa sai pelaamisesta. Ilma oli hyvä eikä tuullutkaan liikaa.  Pari viikkoa sitten on aloitettu taas kesän ajaksi lentopallonpeluu ulkona. Onneksi voin pelissä pitää jaloissa vaelluskenkiä, niin pystyin liikkumaan, vaikka tuo vasen jalka ei olekaan kunnossa.

 Marjaomenassa on ollut tänäänkin ahkeraa hyörinää ja pörinää.

 Nurmitädykkeet kukkivat pitkin pihaa.Nurmitädykkeen yhden kukan elinikä on lyhyt: aamulla avautuvan, meden täyttämän kukan teriö on loistavan sininen vain yhden päivän. Sitten se lakastuu.

 Tulikellukka on monivuotinen kukka, talvenkestävä ja peittävä, mutta ei leviä kasvupaikaltaan. Sitä voi lisätä siemenistä tai jakamalla.

Taas kerran piti tarkistaa mehiläispesät, lisätä laatikoita tarvittaessa ja tutkia, ovatko mehiläiset alkaneet rakentaa emokennoja. Ja olihan niitä: nyt ne emokennot on poistettu. Joka päivä on ollut hyvä katsella, ovatko mehiläiset alkaneet parveilla.