Tarpeetonta

Miten paljon sitä ihminen säilyttääkään sellaista, mitä ei enää tarvitse. Vuosikausia tai vuosikymmeniä vanhoja tavaroita on laatikoissa ajatuksella, jos joskus jossain joku vielä tarvitsisi tai jos vielä itse käyttäisin.
No, vanhoja silmälaseja en ainakaan itse enää voi käyttää, koska en niillä näe tarpeeksi selvästi. Tarpeettomia minulle.

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on  TARPEETON.

Kutsumuksena Afganistan

Jukka Sariola kirjoitti kirjan ystävänsä elämästä Ystäväni Seija, Kutsumuksena Afganistan (Uusi Tie 2015). Seija Järvenpää toimi  avustustyöntekijänä Afganistanissa, jossa hän sai surmansa toisen avustustyöntekijän kanssa vuonna 2014. Kirja on Seijan elämänkerta. Jukka Sariola on koonnut siihen asioita Seijan lapsuudesta lähtien ja kertoo paljon asioista heidän yhteisen ystävyytensä kautta. Jukka oli myös Seijan yhteyshenkilö Suomessa. Kirjassa on Jukan ja Seijan kirjeenvaihdosta lainauksia sekä myös ottteita Seijan kirjeistä lähettäjilleen

Seija työskenteli Afganistanissa pari työkautta ja välillä toimi Suomessakin afganistanialaisten parissa ja työssä muiden maahanmuuttajien kanssa. Viimeiselle, kolmannelle, työkaudelleen hän lähti Afganistaniin vuosikausien  kotimaassa olon jälkeen jälleen samalle työpaikkakunnalle. Paljolti olivat olot muuttuneet, ulkomaalaisten liikkuminen oli uskaliasta muuten kuin työn ja kodin väliä kulkien. Joskus piti päästä kuitenkin kaupoillekin. Ja tällaisella reissulla luottotaksin kyydissä tuli auton viereen ampuja...

Seija Järvenpään elämäntarina on yksi osoitus siitä, miten paljon rakkaus ja välittäminen voivat saada aikaan. Ne ajavat monet luopumaan tutuista ja turvallisista oloista. Ne ohjaavat ottamaan riskejä, joita monet muut välttäisivät. Ne pakottavat yhä uudelleen kysymään, mikä elämässä on lopulta tärkeää ja miten oman elämänsä haluaa käyttää. Näin kirjoitti Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma kirjan esipuheessa.

Kirjan saatesanoissa Jukka Sariola mainitsee, että tämä kyynelillä kostutettu teksti ei olisi syntynyt ilman kaikkivaltiaan Jumalan antamia voimia ja Hänen siunaustaan.

Kirjan takakannen kuvassa on risti, jonka  alaosassa on Seijan kuva. Risti on Jukan veljen Ilkka Sariolan tekemä.

Koskettava kirja lähetystyön marttyyrista.

Kirja osuu Helmet-lukuhaasteen 2017 kohtiin
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään 
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit        

Keltaiset Kertut

Keltaiset Kertut (10/20) sain valmiiksi tänään paluumatkalla mökiltä. Neuloin ne Novitan Seiskaveikasta 49 silmukalla (kantapäästä lähtien 50) 13,12,12,12 puikoillaan. Pituutta tein enemmän kuin tavallisesti, jotta nämä mahtuisivat noin 40 numeroiseen jalkaan. 12 kuviota: 5 varressa ja 7 terässä. Sukat painavat 107 grammaa.

Löysäpipoisten Kyjy2017:ssa  on nyt aloitettu kaikki kaksikymmentä työtä eli sukkaparia ja valmiina 7,5 sukkaparia 
 
1. Olga-sukat sinikirjavasta Hot Socks London -langasta. Aloitettu 26.7. Valmiit. Paino grammaa.
2. Olga-sukat ruskeakirjavasta Hot Socks London -langasta. Aloitettu 28.7. Valmiit. Paino grammaa.
3. Kerttu-sukat keltaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 30.7. Valmiit. Paino grammaa.
4. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu  8.8. Valmiit. Paino grammaa. 
5. Kerttu-sukat valkoisesta Seiskaveikasta. Aloitettu  11.8. Valmiit. Paino grammaa. 

6. Purjehtijan parhaat punaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.8. Valmiit. Paino grammaa.

7. Kerttu-sukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 25.8. Valmiit. Paino grammaa.

8. Pihlajanmarjasukat Seiskaveikasta. Aloitettu 28.8.  Valmiit 30.8. Paino 73 grammaa.

9. Kerttu-sukat tummanlilasta Seiskaveikasta. Aloitettu 28.8. Valmiit 29.8. Paino 108 grammaa.

10. Kerttu-sukat keltaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 30.8. Valmiit 14.10. Paino 107 grammaa.

11. Junasukat  kirjavasta Strömbegarn sock wool -langasta. Aloitettu 4.9. Valmiit 8.9. Paino 28 grammaa. +  toiset junasukat Aloitettu Valmiit Paino grammaa.

12. Olga-sukat sinikirjavasta Hot Socks Print -langasta.   Aloitettu 9.9. Valmiit. Paino grammaa.

13. Perussukat Nalle Taikasta. Aloitettu 11.9. Valmiit. Paino grammaa.

14. Perussukat sini-valkoraidallisesta Seiska veikasta. Aloitettu 19.9.Valmiit 22.9. Paino 127 grammaa.

15. Valepalmikkosukat tummanvihreästä Nallesta. Aloitettu 22.9. Valmiit. Paino grammaa.    

16. Olga-sukat sinikirjavasta Nalle Taikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 27.9. Paino 68 grammaa. 
17. Körttisukat viinipunaisesta ja vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 28.9. Valmiit 8.10 Paino 100  grammaa.
18. Valepalmikkosukat keväänvihreästä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit. Paino grammaa.
19. Kierreresorisukat punakirjavasta Jenkasta. Aloitettu 29.9. Valmiit. Paino grammaa.
20. Körttisukat farkunsinisestä Aaposta ja valkoisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 29.9. Valmiit 6.10. Paino 71 grammaa.

Rieskoja ja sovellettua naan-leipää

Olen ollut pari päivää mökillä. Nostin porkkanat ja punajuuret. Siivosin kukkapenkkejä ja yritin tehdä uutta kukkapenkkiä, jonne voisin siirtää osan kasveista, kun vanhassa kukkapenkissä ovat kasvit levinneet liikaa.
Tarkoituksenani oli tehdä kaikki tarvittavat mökin syystyöt, mutta olen taas kerran lähtenyt metsään poimimaan suppiksia. Suppilovahveroita  on nyt kolme ämpärillistä odottamassa putsausta, joten ehkä tällä erää ne riittävät. Syyshommia riittää vielä seuraavaksikin kerraksi.

Mies oli myös yhden yön yli täällä hommissa suppisreissuilla ja puolukoiden poiminnassa. Etsimme suolta karpaloita, mutta suo oli ylen vetinen ja karpalot aivan pieniä, joten jätimme sen touhun. Illalla myös saunoimme ja uimme usean kerran - veden lämpö oli vielä 9 astetta.

Sumuisena aamuna mies nosti illalla soutamamme verkot ja verkoissa oli ahvenen lisäksi pari isoa siikaa,

joista isompi painoi yli kolme kiloa ja oli 60 cm.

Pihatöitä olen tehnyt, vaikka homma on käynyt hieman hankalasti: Vielä on ollut kantapää niin kipeä, ettei voisi laittaa saapasta siihen jalkaan, missä tuo haava on. Crocseja olen käyttänyt villasukkien kera ja toisinaan laittanut niihin jalan suojaksi muovipussin. Toki metsäreissulle laitoin saappaat ja taas vuosi veri eilenkin. Kun eilen haravoin, niin yön aikana tuuli ja satoi ja taas oli polut täynnä lehtiä, vaikka olin niitä jo kärrännyt kompostiinkin monta kottikärryllistä. Vielä koivuissa on lehtiä!

Ja tänään paistoi aurinko pitkästä aikaa.

Tänä iltana, kun tuli pimeä enkä nähnyt enää ulkona tehdä hommia, aloin leipoa. Keksin paistaa pannulla naan-leivän tapaista leipää. Hieman oikaisin. Laitoin taikinan kohotusaineeksi leivinjauhetta. Taikinaan laitoin puoli litraa laktoositonta maustamatonta jogurttia, yhden ruokalusikallisen leivinjauhetta, pari teelusikallista suolaa ja noin 11 desiä vehnäjauhoja. Vaivasin taikinan sitkeäksi ja jaoin sen viiteen osaan, pyörittelin palloiksi ja laitoin ison teflonpannun kuumenemaan. Taikinapallot läpyttelin käsieni välissä isoksi levyksi ja laitoin kuivalle kuumalle pannulle. Paistoin molemmin puolin pari-kolme minuuttia.
(ps. Olisi kannattanut tehdä ohuempia eli jakaa taikina vielä useampaan osaan.)

Olen nauttinut parina päivänä ateriaksi uunissa paistamaani siikaa perunamuusin, porkkanoiden ja punajuurien, kesäkurpitsan (omasta mökkipuutarhasta) ja puolukoiden kera. Perunamuusia jäi vielä tänään aterialta, joten muusin lopusta sekoittelin rieskataikinan. Rieskoihin laitoin hieman suolaa, ruokalusikallisen öljyä, puoli desiä laktoositonta maitoa löysykkeeksi ja niin paljon ohrajauhoja, että tuli sopivantuntuinen taikina lusikalla sekoittaen. Pellille nostin yhdeksän nokaretta ja tasoittelin ne litteiksi, edelleen jauhotetulla lusikalla. Paistoin noin vartin 250 asteen uunissa.

Lokakuussa

Lokakuussa luulisi olevan luontoa katsellen vasta syyskuun alussa. Kasvit kukkivat vielä pihamaalla ja  marjatkaan eivät ole vielä kunnolla kypsiä kuten yleensä jo ainakin kuukautta aikaisemmin. Viinirypäleet jäivät pieniksi ja osin raaoiksi, Marja-aroniatkaan eivät ole kypsyneet kokonaan.

Poimin tänään karhunvattuja. Ne eivät enää kunnolla kypsy mehukkaiksi, vaikka taas viikon odottelin edellisestä poiminnasta. 

Kun katselen ikkunasta, niin syksyn ruska on edelleen kauniina.

Meille ei tänä vuonna montaa omenaa tullut. Sain tänään kollegaltani Ulllata pari isoa kassillista omenoita, joita sitten laittelin illan mittaan.

 

Tein omena-karhunvattuhilloa. Tämä tämän päivän hillo (tai paremminkin marmeladi) on karhunvatuista ja maahan pudonneita omenista. Laitoin mehumaijaan pari litraa karhunvatukoita ja reilut seitsemän litraa omenanpaloja, keitin mehuksi vatut ja nuo höyrytetyt omenat väänsin sosemyllyn läpi kattilaan, jonne kaadoin mehutkin. Kuumensin, lisäsin lähes kilon sokeria ja kilosta loppusokeriin sekoitetun pussillisen punaista Melatinia. Purkitin kuumiin keitettyihin Atamonilla huuhdeltuihin purkkeihin.

Sillä aikaa, kun omenat kypsyivät maijassa, viipaloin lisää omenoita ja laitoin ne pannaritaikinan päälle uuniin. Omenapannukakku valmistui iltapalaksi. Noin 7 desiä laktoositonta rasvatonta maitoa, yli kolme desiä vehnäjauhoja, puolisen teelusikallista suolaa, kolme teelusikallista leivinjauhetta ja puoli desiä sokeria oli taikinassa. 50 grammaa laktoositonta voita uunipannulle kuumenemaan 200 asteen uuniin hetkeksi ja  sitten taikina pellille ja omenaviuipaleet taikinan päälle. Lisäksi hieman sokeria ja kanelia ripottelin omenoille ja uunissa nuo paistuivat lähes puoli tuntia. 

Myös ehdin hakea omenoita lisää ulkona olevasta kassista ja pilkoin lasikulhoon parisen litraa. Päälle ripoottelin kanelia ja tein kauraryyneistä, 3 dl, 100 grammasta sulatettua laktoositonta voita ja desistä sokeria ja teelukallisesta kanelia seoksen, jonka laitoin omenapalojen päälle. Uunissa tuo paistui taas noin puolisen tuntia. Ja maistuva omena-kaurapaistos siitä tulikin.

Ja ainahan sateella voi neuloa!

Lisää lokakuista löytyy MakroTex -haasteesta.

Yösyöttö

Juuri nyt on tästä Yösyöttö-kirjasta tehty elokuva ollut lehdistössä esillä elokuvan esityspaikkakiistan takia. Onneksi Lahdessa on sentään löytynyt esityspaikka Kino Iiriksestä. En ole vielä ehtinyt sinne asti tätä Yösyöttö-elokuvaa katsomaan.

Luin tämän Eve Hietamiehen kirjan (1. painos Otava 2010) nyt ns. Miki-laitoksen ensimmäisenä painoksena. Miki on kirjaformaatti, jossa yhdistyy keveys, kestävyys ja helppokäyttöisyys. Kirja on julkaistu ohuesta paperista (kuin raamattupaperi!)  pienessä koossa (8 x 12) teksti poikkipäin. Kirjaa oli mukava lukea ja se voisi kokonsa puolesta kulkea hyvin käsilaukussa tai repussa reissussakin.

Oli nautinnollista lukea yksinhuoltajaisän ja Paavon elämästä. Mietin samalla, millaista oli oma arki pienten lasten kanssa. Miten silloin jaksoikaan useamman kanssa, kun oli vielä nuori. Ja miten monen monta kertaa hermostui koko laumaan!

Mielenkiinto pysyi yllä, vaikka jouduinkin lukemaan pätkittäin. Kursivoidut tekstit ensin hämäsivät, mutta lopussa sitten selvisi niidenkin salaisuus.

Tämä kirja osuus Helmet-lukuhaasteen 2017 kohtiin:
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit     

Aikuisten körttisukat ohjeineen

Neuloin aikuisten körttisukat ( haasteen neule 17/20) noin 37-38 numeroiseen jalkaan sopivat.. Ne painavat tasan sata grammaa. Sukat neuloin Seiskaveikasta, vaaleanpunaisesta ja viinipunaisesta kolmen ja puolen puikoilla, 12 silmukkaa puikollaan. Ohjeen mukaan tein varren alkuun resorin, mutta en varren loppuun sitä tehnyt.

https://www.novitaknits.com/public/users/11831/187877_image_1.jpg

 Löysäpipoisten Kyjy2017:ssa  on nyt aloitettu kaikki kaksikymmentä työtä eli sukkaparia ja valmiina 6,5 sukkaparia 
 
1. Olga-sukat sinikirjavasta Hot Socks London -langasta. Aloitettu 26.7. Valmiit. Paino grammaa.
2. Olga-sukat ruskeakirjavasta Hot Socks London -langasta. Aloitettu 28.7. Valmiit. Paino grammaa.
3. Kerttu-sukat keltaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 30.7. Valmiit. Paino grammaa.
4. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu  8.8. Valmiit. Paino grammaa. 
5. Kerttu-sukat valkoisesta Seiskaveikasta. Aloitettu  11.8. Valmiit. Paino grammaa. 

6. Purjehtijan parhaat punaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.8. Valmiit. Paino grammaa.

7. Kerttu-sukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 25.8. Valmiit. Paino grammaa.

8. Pihlajanmarjasukat Seiskaveikasta. Aloitettu 28.8.  Valmiit 30.8. Paino 73 grammaa.

9. Kerttu-sukat tummanlilasta Seiskaveikasta. Aloitettu 28.8. Valmiit 29.8. Paino 108 grammaa.

10. Kerttu-sukat keltaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 30.8. Valmiit. Paino grammaa.

11. Junasukat  kirjavasta Strömbegarn sock wool -langasta. Aloitettu 4.9. Valmiit 8.9. Paino 28 grammaa. +  toiset junasukat Aloitettu Valmiit Paino grammaa.

12. Olga-sukat sinikirjavasta Hot Socks Print -langasta.   Aloitettu 9.9. Valmiit. Paino grammaa.

13. Perussukat Nalle Taikasta. Aloitettu 11.9. Valmiit. Paino grammaa.

14. Perussukat sini-valkoraidallisesta Seiska veikasta. Aloitettu 19.9.Valmiit 22.9. Paino 127 grammaa.

15. Valepalmikkosukat tummanvihreästä Nallesta. Aloitettu 22.9. Valmiit. Paino grammaa.    

16. Olga-sukat sinikirjavasta Nalle Taikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 27.9. Paino 68 grammaa. 
17. Körttisukat viinipunaisesta ja vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 28.9. Valmiit 8.10 Paino 100  grammaa.
18. Valepalmikkosukat keväänvihreästä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit. Paino grammaa.
19. Kierreresorisukat punakirjavasta Jenkasta. Aloitettu 29.9. Valmiit. Paino grammaa.
20. Körttisukat farkunsinisestä Aaposta ja valkoisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 29.9. Valmiit 6.10. Paino 71 grammaa.