Luin tämän Eve Hietamiehen kirjan (1. painos Otava 2010) nyt ns. Miki-laitoksen ensimmäisenä painoksena. Miki on kirjaformaatti, jossa yhdistyy keveys, kestävyys ja helppokäyttöisyys. Kirja on julkaistu ohuesta paperista (kuin raamattupaperi!) pienessä koossa (8 x 12) teksti poikkipäin. Kirjaa oli mukava lukea ja se voisi kokonsa puolesta kulkea hyvin käsilaukussa tai repussa reissussakin.
Oli nautinnollista lukea yksinhuoltajaisän ja Paavon elämästä. Mietin samalla, millaista oli oma arki pienten lasten kanssa. Miten silloin jaksoikaan useamman kanssa, kun oli vielä nuori. Ja miten monen monta kertaa hermostui koko laumaan!
Mielenkiinto pysyi yllä, vaikka jouduinkin lukemaan pätkittäin. Kursivoidut tekstit ensin hämäsivät, mutta lopussa sitten selvisi niidenkin salaisuus.
Tämä kirja osuus Helmet-lukuhaasteen 2017 kohtiin:
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
2 kommenttia:
Kiitos vinkistä! Täytyykin lukea kirja ensin ja mennä sitten vasta elokuviin.
Jaana: Tilasin jo kirjastosta tähän kirjaan olevat pari jatko-osaakin.
Lähetä kommentti