Sivun näyttöjä yhteensä

17.6.2016

Lapsellista

 
Lastenlasten kanssa on tämäkin päivä touhuttu. Pappa innostui lähtemään isompien kanssa metsämansikoita poimimaan. Ihan miltei pihassa pellon reunassa aurinko on kypsyttänyt paljon marjoja: lapset poimivat heinällisiä, pappa astiaan pienempiä varten.
Isompien kanssa oli tänäänkin leipomista. Annoin ohjeita ja ahkerat kädeet taas toimivat. Mustikkapiirakkaan tuli 100 grammaa laktoositonta margariinia (sulatettiin 15 sekuntia mikrossa pehmeäksi), ja desi sokeria, jotka lusikalla vaahdotettiin. Lisättiin 1,5 desiä kaurahiutaleita ja 1,5 desiä vehnäjauhoja, 1 teelusikallinen leivinjauhetta ja kaksi kukkuraista vaniljasokeria. Kaikki sekoitettiin hyvin ja lisästtiin puolisen desiä vettä ja sekoitettiin.  Sitten lasivuokaan taikina (ja sopivasti jätettiin nuoltavaksi niin kulhoon kuin välineisiin, että kumpikin sai taikinaa syödäkseen). Lähes litra jäisiä  mustikoita ripoteltiin päälle ja sitten vielä hillosokeria sitomisaineeksi. Paistettiin  25 minuuttia 225 asteessa.
 Iltapäivällä päiväunien jälkeen tuli nuorinkin lapsenlapsi kyläilylle. Palloa hänkin osasi potkia.
Isosisko kiipeili sujuvasti puuhun ilman apuneuvoja.
Viisi lastenlasta on tänään ollut meitä viihdyttämässä / työllistämässäkin. Mukavaa!

Sana tälle päivälle: Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa. (Sananlaskut 12:25)
Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. (Filippiläiskirje 4:6)

2 kommenttia:

aimarii kirjoitti...

Metsämansikat timoteissä. Noin itsekin joskus tein ja sitten yksitellen ne siitä suuhuni napsin.
Lastenlapset tuovat vipinää taloon, selvä se. Kun lähtevät, hetken tuntuu tyhjältä.

pappilanmummo kirjoitti...

Metsämansikkamuistoja heinässä lapsuudesta. Niitä haluamme antaa myös lapsenlapsille.