Sivun näyttöjä yhteensä

27.11.2016

Juhlintaa

Hvittorpissa vietti eilen syntymäpäiviään ystäväni. Koolla olivat lapset perheineen ja lasten kummit perheineen. Mukavat juhlat. Lastenlapsilla oli  mummille  paljon ohjelmaa: pianonsoittoa, laulua, taikurinesityksiä... 
Saimme maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa.
Päivä oli ulkoisesti harmaa - lumet olivat sulaneet ja oli hieman tihkuinen päivä, mutta sisällä oli lämmin tunnelma.
Mummi oli puolestaan keksinyt näille pienille paljoin tekemista: monenlaista askartelua, lukemista, pelejä, lelujakin oli.
Iltaa kohden pimeni.
Monenlaista musiikkia oli tarjolla.
Taloonkin oli kiva tutustua. Arvokas paikka on nyt espoon seurakuntayhtymän omistuksessa kokous-, leiri- ja kurssipaikkana. Tätä linnaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin.
Syntymäpäiviltä ajelin vielä ystäväperheen kautta kotiin illalla myöhään. Samalla matkalla tulikin tavattua oman esikoisen kahdet kummit!
Tänään juhlimme ensimmäistä adventtia laulamalla Hoosiannaa. Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee "oi auta" tai "pelasta", mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. Hoosianna on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä alkujaan kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän! 
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen. 
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna! (Virsi 1)

Seurakuntamme jumalanpalveluksen kuorisääntö uudistettiin myös. Minulle siinä uudistuksessa on sellaista, mistä en oikein pidä. Korkeakirkollisuus ei ole minun juttuni. No, tänään oli juhlamessu, ehkä tavallisina pyhinä palataan tavalliseen käytäntöön. Toki myös uudistuksena on että vain yksi kynttilä sytytetään kaikille kastetuille yhteensä, mutta jokaiselle siunatulle seurakunnan jäsenelle omansa. 

Tänään alttarilla oli myös neljä adventtikynttilää, joista ensimmäinen sytytettiin. Ja tietysti juhlapäivän, 1. adventin kunniaksi kuusi isoa kynttilää ja valkoinen väri.  Valkoinen on ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. 
Tänään on kotonakin ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivä.
 Kummeja tänäänkin. Vierailin kummilapsiperheessä, jossa toisetkin kummit oli kutsuttu aterialle.
 Saimme vallan maittavaa ruokaa.

1 kommentti:

Jaana kirjoitti...

Syksyn pimeydessä juhlat ovat iloinen asia!