Laurin vaellus Hämeessä

Pyhän Laurin legenda kertoo:
Lauri oli kotoisin Espanjasta ja tuli paavi Sikstus Pyhän mukana Roomaan tämän arkkidiakonina. Keisari Decius aloitti kristittyjen vainot 200-luvulla. Syrjäytetyn keisarin aarre annettiin Laurentiuksen haltuun ja hän käytti sen jakamalla sen almuina puutteessa eläville kristityille. Laurentius joutui keisarin eteen tekemään selkoa siitä, missä on kirkon aarre. Hän pyysi kolme päivää aikaa asian selvittämiseen. Tänä aikana hän kokosi köyhät, halvaantuneet ja sokeat ja toi heidät keisarin eteen. ”Katso tässä voit nähdä ikuisen aarteen, aarteen, mikä ei koskaan vähene vaan kasvaa kasvamistaan. Se on jaettu kaikkien näiden kesken ja jokainen on saanut varmasti osuutensa. Heidän käsissään aarre viedään taivaaseen.” Legenda etenee kuvaamalla monia kidutuskeinoja, joilla keisari yritti saada Laurentiusta luopumaan uskostaan. ”Ketä meidän tulee rukoilla, luotua vai Luojaa?” kysyi Laurentius, kun häntä vaadittiin uhraamaan Rooman jumalille. Lopulta hänet paahdettiin kuoliaaksi tulikuumalla parilalla 258, josta on tullut hänen tunnusmerkkinsä puuveistoksiin ja maalauksiin. (http://www.keskiaika.fi/tietoiskut/pyha-laurentius/)

Vaelsimme tänään 12.8.2017 Lammin kirkosta Hämeenkosken kirkkoon. Tänä vuonna tämä vaellus kulki näin 18 kilometriä ainakin 61 vaeltajan kera.

Vaellus alkoi Lammin kirkossa Kaisu Koskuen kirkon historian kertomisella.. Lammin keskiaikainen kirkko on nykyisten tutkimusten mukaan rakennettu aikavälillä 1490–1510. Kirkko on omistettu vuonna 307 kuolleelle Aleksandrian Pyhälle Katriinalle, oppineelle marttyyrineidolle. Vuoteen 1918 saakka kirkon sisäosat olivat puisia. Tämä puusisusteinen kirkko paloi pahoin Suomen sisällissodan aikana 29.4.1918. Palon jälkeen kirkosta oli jäljellä vain harmaakiviseinät. Alun perin puinen tapuli rakennettiin uudelleen niin, että sen alaosa on muurattu kivestä. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan sotilaskirkosta. Palon jälkeinen kirkon korjaus valmistui juhannukseksi 1920. Kirkkoon saatiin sähkövalo jouluksi 1921. Lammin kirkossa on nyt noin 450 istumapaikkaa.

Jürgen Skaffari ohjaili meitä pyhiinvaellukselle. Hän antoi mm. pari ohjetta. Vaellus ei ole juoksua eikä kilpailua vaan rauhallista kulkemista. Toinen oli, että ristiä ei saa ohittaa - risti kulkee aina ensimmäisenä. Kirkkoherra Heli Ulvinen siunasi meidät matkaan.

Matkaanlähtö:  reitin opastusta ensimmäiselle ristinkantajalle.

Matkan aikana oli kaksi taukopaikkaa.

Ensimmäinen  Lammin puolella, Biologisella asemalla noin kuuden kilometrin päässä alusta. Biologisella asemalla saimme kahvit eli reilun aamiaisen. Siellä myös Kaisu Koskue kertoili, että olimme Lammin vanhan pappilan paikalla, joka oli myyty viime vuosisadan loppupuolella Helsingin Yliopistolle.
Matkan varrella oli sopivin väliajoin pysähdyksiä, juomataukoja ja lepotaukoja ainakin parin kilometrin välein.

Toinen taukopaikka hartaushetkineen oli Hämeenkosken puolella, josta oli enää kuutisen kilometriä määränpäähän.. Siitä vaelsimme hiljaisuudessa pätkän matkaa metsäpoluilla. 

Ruokailu vaelluksen päätteeksi oli seurakuntatuvalla. Maukasta jauhelihakeittoa juustoleipineen ja kasvislisäkkeineen oli tarjolla ja kahvia marjaisine leivoksineen.

Pyhän Laurin kirkko Hämeenkoskella oli suomalainen keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on todennäköisesti rakennettu vuosien 1510 ja 1560 välisenä aikana. Näillä vanhan kirkon kahdeksankulmaisilla raunioilla oli tarkoituksemme pitää  messu. Kivikirkko on siis ollut raunioina jo 350 vuotta. Sen raunioilla järjestetään (säävarauksella) Laurin kirkkovaellusten päätösjumalanpalvelukset. Hämeenkosken keskiaikaisen kivikirkon raunion seudulla on ilmeisesti ollut asutusta jo viikinki- ja ristiretkiajalla. Kirkkopaikan kaivauksissa  on löytynyt hautoja ja ristiretkiaikaisia/ varhaiskeskiaikaisia esineitä. Osa haudoista on voinut kuulua puukirkon ympärille olleeseen kirkkomaahan, mutta paikalla, kirkosta itään on voinut olla myös varhaiskeskiaikainen kalmisto. Kirkonpaikan läheisyydessä on lähde, jonka on arveltu olleen pakanallinen, toisin sanoen rautakautinen palvontapaikka. Luultavasti lähteen kunnioitus on kuitenkin peräisin siitä, että lähteestä haettiin keskiajalla kirkollisissa toimituksissa käytetty pyhä vesi.

Tänään kuitenkin oli luvassa aikamoinen ukonilma ja siksi kokoonnuimme nykyiseen Hämeenkosken kirkkoon päätösmessuun. Messun jälkeen jaettiin vielä vaellustodistukset. Ukonilma oli ja yöllä luvassa lisää. Jylinää alkoi kuulua  messun loppupuolella. Onneksi olimme kirkossa eikä avoimen taivaan alla.

 Nyt myöhään illalla tyyni hetki saunomisten jälkeen.