Toki oikein hyviä kantarelleja oli kasvanut viikossa moneen vakipaikkaan.
Suppilovahvero on kooltaan pienikokoinen ja muodoltaan torvimainen. Sen maku on mieto ja lievästi makea. Suppilovahverot halkaistaan ennen käyttöä, jotta jalan sisään varisseet roskat saadaan pois. Suppikset ovat helppoja kuivata. Ja niitä voi syödä vaikka sinällään kuivattuina, tai murustaa jauheeksi tai tehdä niistä vaikka piirakkaa tai keittoa tai kastiketta.
Ja yllätyin, kun löysin litran verran mustatorvisieniä, tosin tutulta paikalta. Ja ainakin toinen mokoma jäi vielä kasvamaan. Elo-lokakuussahan on kyllä mustatorvisienen aika, mutta tänä kesänä kaikki on ollut myöhässä.
Mustatorvisieni on kantarelleihin kuuluva erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä. Helppo ja nopea kuivata. Mustatorvisienen lakki on ontto ja tumma, suppilomainen. Se on päältä mustanruskea ja alta mustanharmaa, joten se on helppo tunnistaa. Mustat torvisienet ovat yksi parhaita ruokasieniä. Mustatorvisieni on proteiinipitoinen, ja sisältää lisäksi monia B-ryhmän vitamiineja, kuparia ja muita hivenaineita.
3 kommenttia:
Olen poiminut suppilovahveroita vielä joulukuussakin! Mieheni isä vaikutti aikoinaan siihe, että suppilovahverosta tuli kauppasieni. Hän kouluttautui aikoinaan sienineuvojaksi, kun lääkäri kehotti kulkemaan ison selkäleikkauksen jälkeen metsissä. Eihän sinne aikamies ilman asiaa voinut mennä... Elämään tulivat sitten sienet. Kun appeni täytti kuuskymmentä vuotta, hänet valittiinn Suomen ensimmäiseksi Vuoden sienineuvojaksi.
Oho, joko suppiksiakin löytyy!?!
Maija: Vain muutaman suppiksen olen löytänyt - muta tämän kesän ensimmäiset.
Pico: Appesi oli taitava.
Oppisinpa tuntemaan muitakin sieniä varmasti kuin kantarellit, suppikset ja mustat torvisienet. Mutta ne ovat parhaita.
Suppiksia olemme myös löytäneet joulukuussakin.
Lähetä kommentti