Sivun näyttöjä yhteensä

23.7.2022

Arkkualba

Arkkualbaa käytetään siunaustilaisuudessa erilaisten arkkujen peittävänä vaatteena. Sen käyttöä on esiintynyt 1100-luvulta, aina 1800-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen arkkuja alettiin koristella. Arkkualba mahdollistaa vaatimattomamman arkun käytön esimerkiksi tuhkauksen yhteydessä. Jos esimerkiksi käsityönä tehtyä, suvun omaa arkkuvaatetta ei ole, monilla seurakunnilla se on  lainattavissa.

Arkkualballa halutaan korostaa ihmisten samanarvoisuutta Jumalan edessä, ja sitä voidaan käyttää sekä tuhkaus- että arkkusiunauksissa. Arkkualba laitetaan arkun päälle ennen siunauksen alkua ja otetaan siunauksen jälkeen pois. Seurakunnan arkkualban päälle ei aseteta kukkalaitetta eikä kukkia. Siunaushiekkaa varten alban mukana on pieni erillinen hiekkaliina.

Tämän suvun arkkualban olivat tehneet vainajan sisaret. Tällä arkkualballa oli jo aikaisemmin muutaman sisarus siunattu. Albassa onkin jokaisen sitä käyttäneen nimikirjaimet ja syntymävuosi ja kuolinvuosi kirjailtuna.

On taas ollut ns. vauhtiviikko parine siunauksineen ja jumalanpalveluksineen. Minulla on sunnuntaina konfirmaatio ja sen valmistaminen on vienyt aikaa myös.

Alkuviikolla meillä oli lapsenlapsia kyläilemässä. saimme viettää heidän kanssaan aikaa. Loppuviikolla pojankin perhettä kävi saunomassa mökillä.

4 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Kaunis ja käytännöllinen arkkualba! Meidän seurakunnassa sellaista ei vielä tietääkseni ole.

pappilanmummo kirjoitti...

Jaana: Tämäkään ei ollut seurakunnan vaan perheen/suvun oma.

Taina Lötjönen kirjoitti...

Hienoa kun kerrot tälläistä asioita jotka eivät välttämättä ole kaikkien tiedossa. Saarastuolistakin oli mukava lukea.

Kävin viikko sitten Hollolan vanhassa kivikirkossa jossa sattui olemaan paikalla oppaita. Opin paljon uutta kyseisestä kirkosta, saarnastuolista, hautapaikkojen arvosta ja monesta muustakin asiasta.

Rakkaus historiaa kohtaan alkaa palata sairastamis vuosikymmenien jälkeen.

pappilanmummo kirjoitti...

Taina L:Historia ja historiamme on tärkeää muistaa.