Käyskentelin pihamaalla ja etsin viimeisiä kukkivia kukkia, koska oli luvattu ensi yöksi pakkasta. Monenlaista vielä löytyi: maa-artisokan kukkia, kehäkukkia, pieniä päivänkakkaroita, kultapiiskua, syysasteria...
Samettikukat, niin nämä kuin kääpiösamettikukat kukkivat myös vielä.
Iltapäivällä meitä oli ystäväperhe kyläilemässä ohikulkumatkallaan. Nautimme yhdessä lounaan, jolle tein palsternakkakeittoa. Keitin isossa kattilassa ensin öljyä, johon lisäsin kambodzalaista yhdeksän mausteen curryä ja sipulia ja valkosipulia hetkeksi hautumaan, sitten lisäsin siihen puoli kiloa pilkottua palsternakkaa ja saman verran perunaa, litran vettä ja kaksi purkkia kookosmaitoa. Keitin juurekset kypsiksi, hienonsin sauvasekoittimella ja lisäsinhunajaa sekä suolaa. Valmiiseen keittoon hienonsin paljon tuoretta persiljaa, jota sitäkin vielä löytyi puutarhasta. Jälkiruoaksi leivoin piimä-omenapiirakkaa.
Montenegrossa bussimatkalla pysähdyimme pariin otteeseen paikkoihin, joissa oli jotain itselleni sopivaa. Montenegron entinen pääkaupunki, Cetinje sijaitsee noin 670 metrin korkeudella vaikeakulkuisessa vuoristossa eli Euroopassa korkeimmalla (?) sijainnut pääkaupunki. Siellä on noin 15 000 asukasta nykyään. Cetinjeen Kotorista, Unescon suojelukohteesta, rannikolta oli mahtavan hieno erittäin mutkainen vuoristotie Cetinjeen. Cetinjestä mies osti minulle tällaisen täysvillaisen villatakin, todennäköisesti käsinkudotun. Tällainen se on edestä ja
tällainen takaa. Elämänpuukoristeet ja talot ja muut koristeet on ainakin tehty käsin neulomisen jälkeen.
Montenegrosta löytyi myös ihan pässinpökkimää villalankaa ison iso vyyhti huikean kauniin serpentiinitien varrelta pysähdyspaikalta Njegusin kylästä, jossa Kuningas Nikola oli syntynyt. Ehkä neulon siitä lovikkalapasia. Sukkalangaksi se ei käy ilmeisen kestävyytensä vuoksi.
4 kommenttia:
Ihana villatakki.
Eipä kanata pässinpökkimästä sukkia neuloa, mutta tuossahan on jo isomman neullen verran lankaa.
Voi että... kyllä on upea neuletakki !
Kanna tuota ylpeänä, tuskin toista samanlaista vastaan tulee.
Tuo huppu vielä kruunaa komeuden. Tuollaisen minäkin haluaisin.
Langasta saat jotain ... ihanaa.... pehmeäää..... lämmintä :)
Mukavaa sunnuntaipäivää !
Jopa on komia takki, todellinen käsityön taidon näyte.
Kaunis takki! Minäkin tässä aloittelen taas villasukkia, ties kuinka monennet jo tänä syksynä.
Samettiruusut ovat ihania, kun ne jaksavat kukkia niin pitkään. Oikein sääli alkaa myöhäissyksyllä kaatelemaan purkkeja tyhjiksi, kun kukkivat vielä täyttä päätä.
Lähetä kommentti