Sivun näyttöjä yhteensä

28.8.2014

Kirjojen kirja ja muita kirjoja

Päiväkummussa saimme tutustua Raamatun maailmaan Eero Junkkaalan johdolla.
Tiistaina hän opasti meitä Mooseksen ajan maailmaan.Mooseshan oli 40 vuotta faaraon hovissa ja sai aikansa korkeimman koulutuksen. Sitten epäonnistuneen oman kansan vapauttamisyrityksen jälkeen noin 40 vuotta hän vietti autiomaassa - tutustuen autiomaahan ja sen olemukseen ja tapoihin ikään kuin valmentautumisena seuraavaan. Hän sai kutsun kansan johtajuuteen palavan pensaan luona: "Mene siis, minä lähetän sinut." "Herra, lähetä kuka muu tahansa." Mutta ... sitten taas noin 40 vuotta kansan johtajana. - Ilman autiomaata Mooseksesta eri koskaan olisi tullut kansansa johtajaa!
Tiistain aiheena olikin Rukouksen hiljaisuuteen. Osan iltapäivää saimme olla rukouksessa.
 Päiväkummussa oli esillä Suomen lähetysseuran uusimmat kirjat, jotka olivat myös myytävinä.
Yksi uusimmista kirjoista on Pirkko Luoman raamatunkäännöstyöstä ja hänen elämästään urim-heimon luona kertova kirja Kotona viidakkokylässä, jonka on työstänyt Pirkon aineistosta Aune Mikkonen. Aune ja Pirkko esittelivät kirjaa ja Pirkon työtä Papua-Uudella-Guinealla. Kirja kertoo urimlaisten elämäntavoista ja kulttuurista. Pirkko työtovereineen loi urimin kielelle kirjakielen ja alkoi kääntää Raamattua urimin kielelle. Apuna heillä oli urimia äidinkielenään puhuvia, joita raamatunkääntäjät kouluttavat jatkuvasti.

Pirkko kertoi, että alkuaika työssä oli ihmisiin ja heidän elämäänsä tutustumista, kielenoppimista ja kielimateriaalin keräämistä, äänteistön ja kieliopin analysointia ja kuvaamista, murretutkimusta ja tietysti myös lääkintätyötä ja monenlaista auttamista ja neuvontaa ja myötäelämistä.
 
Pirkko jatkaa työtään edelleen Suomesta käsin mm. Skypen välityksellä.
"Nosta kädet sivulle, laita toinen kämmen alaspäin ja toinen ylöspäin ja kääntele niitä..."
Jotta jaksoimme kuunnella ja olla virkeinä muutenkin, niin meille opetettiin hyviä jumppaohjeita ja aina vähän väliä myös noustiin liikkumaan Ullan johdolla.

Tiistai-iltana saimme vielä hienon konsertin. Hillel Tokazier soitti ja lauloi omia sävellyksiään ja sanoituksiaan. Sanoituksia hän oli työstänyt Pia Perkiön kanssa. Hillel lauloi uudenlaisia hengellisiä lauluja, jotka koskettavat vauvasta vaariin. Menevä afroamerikkalainen tyyli on sekoittunut juutalaiseen iloon ja suomalaiseen haikeuteen. Hän haluaa välittää sanomaa siitä, että rukouskin on lääke ja rakkaus on suurempi kuin pelko.

2 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Olen ollut parikin kertaa Tokazierin konserteissa, jotka hän on pitänyt lapsille. Iloista musiikkia!

pappilanmummo kirjoitti...

Jaana: Menevää, jalka ihan vipatti mukana...