Meillä ovat suvussa monet syntymäpäivät osuneet juuri näihin päiviin. Lauantaina saimme juhlia 80-vuotiasta, maanantaina 70-vuotiasta ja tiistaina täyttää nuori mies 7 vuotta. Sunnuntainakin on yhdet syntymäpäivät, mutta ei tällä kertaa tasavuosia.
Lauantaiaamuna sukua kokoontui yhteen lähteäkseen matkaamaan Kihniöön asti juhlimaan. Kihniössä on Puumila-talo, joka on hyvä paikka juhlia. Puumila sijaitsee Kihniön keskustassa pääraittien risteyksessä. Puumilan vanhatupa päärakennuksineen ja aittoineen on peräisin 1800-luvulta. Juhlatilamme oli kuitenkin uudemmassa rakennuksessa.
Sali oli koristeltu tähän aikaan sopivilla koristeilla, pihlajanoksilla.
Saimme maukasta lohikeittoa lounaaksi monien salaattien ja leipien kera.
Leipäjuustoa ja lakkahilloa.
Ja tietysti syntymäpäiväkakkua...
Monet valokuvat otettiin sisarus- ja veljessarjasta ja meistä toisistakin juhlijoista. Kun sukua on koolla, on hyvä tilaisuus ottaa myös yhteiskuvia. Joskus olisi mukavaa, kun aikaa löytyy (?), koota eri vuosilta ja vuosikymmeniltä otettuja sisarusten kuvia yhteen kuvakirjaan tai kuvakansioon sekä tekstittää niitä.
Syntymäpäiväsankari kertoi omasta elämästään juttuja meille. Sitten hän sai toivoa lauluja, joita lauloimme ja vietimme yhdessä myös rukoushetken.
"Herran armoa on se, että vielä
elämme, hänen laupeutensa ei lopu
koskaan.
Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen
uskollisuutensa.
Sieluni sanoo: »Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.»
Herra on hyvä sille, joka
panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii."
(Valitusvirret 3: 22–25)
Paluumatkalla miehen kanssa ajelimme vielä Ikaalisten vanhan kauppalan kautta ja pysähdyimme kirkolle vanhan kellotapulin luo.
Ikaalisten sankarihautausmaa oli kauniisti hoidettu. Sankarihautausmaalla oli hautojen äärellä tällainen muistomerkki.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti