Päivät hurahtivat elokuuksi

Hommia olisi säilömisrintamalla niin paljon kuin vain jaksaisi/kerkeäisi tehdä. Mehustus on meneillään ollut jo monena päivänä. Olen poiminut mökiltä kaikki viinimarjat (hieman valkoisia jätin syöntimarjoiksi vielä yhteen pensaaseen). Tänä vuonna sain sielläkin ennätyssaaliin: Musta pensaas tuotti yli ämpärillisen, vihreääkin yli puoli ämpärillistä, punaista samoin yli ämpärillinen ja vaaleanpunaista ja valkoistakin tuli. Kotona olemme poimineet mustaa ja punaista ja vähän valkoistakin mehustukseen. Pulloarmeija kasvaa, mutta vielä marjoja on pensaissa - kunhan pullot vain riittäisivät. Ja mehustajan aika. Tänä vuonna nämä kypsyivät aikaisemmin kuin olin ajatellut: työt haittaavat näitä harrastuksia.

Olen pyrkinyt oleilemaan mökillä niin paljon kuin mahdollista. Jos olen sinne edes yönseuduksi päässyt, olen kulkenut etsiskelemässä sieniä. Mökin pihassakin niitä kasvaa. Kantarelleja olemme lähinnä poimineet, mutta mustia torvisieniä on löytynyt parissa tutussa paikassa myös ja pari kertaa myös jo muutamia suppilovahveroita.

Mökillä on aina mukava leipoa jotakin, edes sämpylöitä. Samaan taikinaan voi tehdä myös mustikkapiirakoita. Voisilmäpullat ovat miehen mieleen ja tietysti pullataikinaan tehty mustikkapiirakka. Mustikoita olenkin poiminut viime aikoina enää pihasta muutaman poimurillisen päivittäin. Pakastin vain alkaa olla jo täysi. Mustikkapöperöä aamupalaksi, iltapalaksi...

Ja uimista monta kertaa päivässä: aamulla, töistä tullessa, hommien kesken ja saunan yhteydessä illalla myöhään.

 

Töissä on ollut juhlaakin: Työtoveri täytti vuosia ja samalla juhlittiin. Lähityötoveri Sanna oli sanoittanut laulun: 

Maanantaina, maanantaina aamurusko aikainen. 

Maanantaina, maanantaina jo Pappilassa H.

Tiistaina päiväkerho odottaa, T. laulaa opastaa 

päiväkerhon jälkeen siivoo touhuaa

arvoitus koska lopettaa. 

Keskiviikko, keskiviikko käsilaukku tarpeellinen

Keskiviikko, keskiviikko käsilaukku tarpeellinen

Hammastikku, liima, viila, vasara,

täältä pesee jos vaan tarvitaan

halkeileviin sormenpäihin Oriflamelta

voide löytyy T:n laukusta.

M taasen koki torstaiaamun melkoisen.

Härregyy se kaasujalka - on nuolennopee H.

Perjantai vielä töitä paiskitaan, T koneelle istahtaa,

Muistaa sähköpostin sekä arvaathan -

ystävämme Katriinan.

Viikonloppu, eipä hoppu, silti T. touhuaa.

Remppahommat kyllä hoituu, mummoakin tarvitaan.

T. on se nainen aina paikallaan, kiltti, hyväntahtoinen,

lapsityössä taitojasi tarvitaan, osaava ja harvinainen1 

Sulle siis vielä paljon onnea laulelemme porukalla

ansaitset laulun ja kukkasen.

Ennen vihkimistä kanttori opasti laulajaa.

 Lauantaina oli vihkimiseen kirkko koristeltu kauniiksi.

Sunnuntaina vietettiin 82. kerran rukoushuoneen vuosijuhlaa ja laulettiin pienten ja vanhempien ja vähän vielä vanhempien kanssa Siionin kannelta. En sentään ole noin monta kertaa mukana ollut!

Jeesus kolkuttaa ovelle - taulu on myös rukoushuoneen seinällä muistuttamassa.
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (Johanneksen ilmestyskirja 3:20)