Zamorassa

Aamulla yöllä vahvasti kuorsannut mies nousi ensimmäisenä, kuuden maissa ja kolisteli, vaikka olimme koko porukka sopineet, että nousemme vasta 7.15.  No, tottakai olin hereillä enkä saanut enää nukuttua. Vähitellen nousin minäkin ennen seitsemää. Oli hyvä, että etsinillalla valmiiksi WC-paperit naisten vessaan, sillä loppuhan ne olivat aamulla, kuten edellisessäkin paikassa. 

Aamupalaksi söin puuron ja appelsiinin ja laitoin teetä (uppokuumentimella keitin veden, etten muita häiritsisi mikrolla), toki toisetkin olivat jo hereillä. Hitaasti kasasin kamppeet ja lähdin kävelemään kohti Zamoraa.

Heti kylästä lähdettäessä oli Via de Platan merkkinä tämä.

Jonkin matkaa kuljettuani, ehkä parisen kilometriä, peltotien vieressä oli nahkainen nojatuoli - lepohetki siinä hetkisen. Vielä parisen kilometriä ja suoraan olisi päässyt baariin noin kilometrin päähän. mutta eipä ollut tarvetta vielä näin lyhyen kulkemisen jälkeen. Eikä kiertotiekään kutsunut.

                       

Samaa laakeaa aakeaa viljapeltojen halki kulki muitakin. Välillä ohittelimme, hetken juttelimme ja taas jatkoimme omaa matkaamme.

Näitä matkamerkkejä oli siellä täällä isommissa polkujen tai peltoteiden risteyksissä.

Geraint ja Pauline, tämänpäiväiset lähikulkijat, olivat tässä jo tauolla. Tänne hetkeksi minäkin pysähdyin, reppu pois selästä ja välipalalle. Samalla voin tutkia noita kolmea betonista pylvästä tarkemmin. Niissä oli tekstiä espanjaksi. Teksteissä kerrottiin mm. caminosta, ystävällisyydestä ja rauhasta.

Vielä viitisen kilometriä on tästä Zamoraan yhden tienviitan mukaan.

Ison iso lampolakin oli matkan varrella.

Zamorassa on pitkä keskiaikainen silta Rio Dueron ylivanhaan kaupunkiin.

Zamorassa olin jo puolenpäivän maissa, vaikka alberge aukesi vasta kello 14. Jo siellä oli dottajia ennen meitäkin: vanhoja tuttuja José oli jo siellä ja samoin Griet.

Sain repun viereiseen kirkkoon vartijatädin hoiviin ja lähdin tutustumaan kaupunkiin. Kirjaston lähellä aukiolla on jälleen ilmainen wifi. Mahtaakohan olla monellakin paikkakunnalla täällä yleisten tilojen yhteydessä? Kaupungin infokin on tällä aukiolla.

Kun alberge avautui, ystävälliset hospitalerat ottivat meidät vastaan ja ohjailivat huoneisiinja opastivat hyvin muutenkin. Tässä albergessa on 6 huonetta, 36 petiä, keittiö, ruokahuone, lämmitys ja jopa aamupala ja kaikki donativona eli vapaaehtoisella maksulla. Tosin sen maksaa mielellään kunnolla näistä hyvistä palveluista. Täällä on myös pyykkilinko. Kun pesi käsin pyykin, niin sen voi laittaa linkoon ja enimmät vedet valuivat pyykistä pois ja pyykki kuivui nopeasti parvekkeella.

Täällä on myös albergessa wifi, mutta en saanut sitä päälle ennen kuin myöhään illalla, koska numerot ja kirjaimet olivat aika samanlaisia. Ja niin g olikin 9! Nyt netti toimii parvekkeella, jossa on pyykitkin kuivuneet. Alakerrassa, jossa on makuutiloja, ei niin hyvin toimi.

Olenkin tänään majoitettuna neljän hengen huoneeseen vanhojen tuttujen kanssa. Näet mies joka viime yönä nukkui alapuolellani, kuorsasi niin paljon ja liikkui, että sänky kolisi ja pelkäsin olla yläsängyssä ilman laitoja, joten en nukkunut kuin ehkä tunnin. Onneksi sentään lepäilin. No, nyt minä olen alasängyssä ja tämä mies yläpuolellani. Toiset ovat pariskunta, ihan mukava, jonka tapasin pari yötä sitten samassa albergessa.

Päivällä tein taas ruoan albergessa niistä jämistä mitä täällä oli ja lisäksi omista aineista. Tein linssikeittoa ja lättyjä. Tällä reissulla en ole varsinaiseen ravintolaan vielä ehtinyt menu del diaa syömään.

Tämän päivän matka oli vain noin 18 kilometriä ja kävely sujui  hyvin.