Puu

Mökkipäivä. Aamulla lähdimme liikkeelle.

Matka suuntautui aluksi hautausmaalle äidin ja äidin isoäidin haudoille ruusuja istuttamaan. Katselin suvun hautakiviä. Niiden tekstien kultaukset alkavat häipyä. Vuodet kuluttavat. Pohdimme, että kohokirjaimet näkyvät ja säilyvät paremmin, vaikka eihän niitä voi näihin vanhoihin hautakiviin laittaakaan.

Jatkoimme matkaa mökille, mutta tulikin yllättävä poikkeama, kun kylällä oli kevättempaus eli tavallaan myyjäiset. Niinpä menimme tutkimaan tarjontaa ja söimme kalakeittoa, maukasta lohikeittoa. Tapasimme tuttujakin.

Mökillä oli ahkerointipäivä. Toimme kasvejakin. Kesäisin on mökin edessä ollut pari markettaa. Marketta on perinteinen ja vanha kesäkukka. Se on hyvä kukka, joka kestää jonkin verran kuivuuttakin. Pitää vain muistaa poistaa kuihtuneet kukat pois, jotta uudet nuput saavat tilaa kehittyä. Kuivuminen saa nuput varisemaan. Toki siis kasteluakin pitää olla ja markettoja olisi hyvä lannoittaakin pitkin kesää.

Toimme myös jo pelargoniat talvisäilöstä. Ne olivat jo jonkin aikaa verannalla valossa ja saamassa uutta voimaa. Nyt ruukkuihin lisättiin yksi uusi pelargonia, jotta jo nyt olisi kukkivaa näkyvillä. Samoin tietysti on mummon mökin ikkunalla myös kukkiva pelargonia. Pelargoniat  vaativat säännöllistä kastelua ja lannoitusta, mutta yleensä toipuvat, vaikka pääsisivätkin välillä kuivahtamaan.Nämä ovat siitä hyviä kukkia, että ne  kukkivat koko kesän,  jos kuihtuneet kukat taittaa lehtihangasta asti säännöllisesti pois.

Ostimme Pepi-päärynäpuun. Sen ostin jo pari-kolme vuotta sitten mökille, mutta silloin se olikin saastunut tulipoltteesta ja tuli ilmoitus, että piti poistaa. Niinpä hävitin tuon edellisen. Viime syksynä mies toi mökille yhden päärynäpuun. Kun luimme sen ohjeita, ilmeni, että se tarvitsee toisen päärynän pölyttäjäksi. Osa päärynälajikkeista on näet itsepölytteisiä, eli ne tekevät satoa ilman toista lajiketta. Pölytyksen ja sadon varmistamiseksi kannattaa istuttaa eri lajikkeita, etenkin jos lähistöllä ei kasva muita päärynäpuita. Niinpä nyt sitten hankimme tuon Pepin. Kotona meillä on myös Pepi ja se on tuottanut hyviä hedelmiä. Pepi on itsepölytteinen, elo-syyskuussa kypsyvä lajike. Istutuksen jälkeen kastelusta kannattaa huolehtia viikon välein, etenkin kuivina aikoina. Taimivaiheen jälkeen päärynäpuut eivät tarvitse kastelua tai lannoitusta. Ja jos lannoittaa liikaa, niin satoikä myöhentyy. Oksien taivuttaminen lähes vaakatasoon hillitsee oksien pituuskasvua ja edistää kääpiöversojen ja kukkasilmujen muodostumista.Ja tuo taivuttaminen on parasta tehdä juhannuksen aikoihin heinäkuuksi.

Timo-perunaa istutimme mökille ja kotonakin jo on pari riviä Timoa. Timo on Suomen suosituin varhaisperunalajike. Timo lähtee nopeasti kasvuun kylmässäkin maassa.

Hieman haravointiakin mökillä. Tyhjensin mullasta kaivonrenkaat, joissa olen kasvattanut kurpitsoja ja kurkkuja. Laitoin pohjalle kolme kottikärryllistä lehtiä ja sitten päälle multaa, lantaa, kalkkia ja taa multaa, lantaa kalkkia ja multaa. Ja lopuksi kastelin nuo parilla ämpärillisellä vettä, jotta lehdet paremmin painuisivat. Niinpä nuo ovat valmiina odottamaan lämpimiä päiviä ja taimia.

Istutin myös kotoa tuotuja karhunvatun taimia kivien koloon. Siksi hieman kauemmas kasvimaalta, jotta jos ne alkavat levitä, eivät ainakaan tule kasvimaalle juuriaan tuomaan. Karhunvattu kukkii keskikesällä valkoisin kukin. Olemme leikanneet varret yleensä noin metrin mittaisiksi, jotta on helpompi poimia marjat. Nämä mökille istutetut ovat vain 10 sentin varrella, joten tänä vuonna ne eivät vielä tuottane marjoja. Pari alkua on kyllä ollut täällä aikaisemminkin.

Toki jotain sentään kylvin: Kehäkukkia ja tilliä.

Mökillä katiskassa oli ahvenia ja niin ruokaa oli taas tiedossa. Lounaaksi paistoimme noita ahvenia. Illalla kotona tein perunarieskoja päivällä jääneestä perunamuusista lisäämällä siihen ohrajauhoja ja suolaa. Rieskat paistoin 250 asteessa noin 13-15 minuuttia pellillinen.