Päiväkummussa vietettiin jälleen tänäkin vuonna Suomen Lähetysseuran entisten työntekijöiden ja eläkeläisten senioripäiviä. Oli ilo taas kohdata työtovereita.
Kaisa ja Kirsti olivat koonneet Etiopia-aiheisen näyttelyn. Jopa jokaisella ruokapöydälläkin oli asetelma, jossa oli Etiopian lipun värit ja jokin esine kertomassa Etiopiasta sekä sikäläinen sanonta tai sananlasku.
Sain olla pari päivää Päivkummussa. Neuloin myös sukkia siellä muutamien muiden kera.
Keskiviikkona olimme seurakunnan työntekijöiden virkistyspäiväretkellä. Tänä vuonna suntiot olivat järjestäneet päiväohjelman. Emme etukäteen tienneet minne menemme ja mitä matkan varrella tapahtuu. Vähitellen selvisi, minne asti matkasimme. Seurakuntamme äärirajoille asti!
Kuhmoisissa saimme tutustua sepän pajaan ja hänen työhönsä. Taitoahan tuossa vaaditaan! Yllättävän näppärästi takominen sujui. Näimme monia taoksia pajan näyttelytilassa.
En ollut aikaisemmin tutustunutkaan Kuhmoisten kirkkoon enkä siunauskappeleihin, vaikka viimeksi maanantaiaamuna olin siitä ohi ajellutkin.
Päijänteen erakon tarina kertoi kirjan kirjoittaja meille vesimatkan aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti