Sivun näyttöjä yhteensä

22.3.2022

Hautajaismatka

Honkanummen iso kappeli on avara tila. Yksinäinen arkku. Miehen siskolle jätimme tänään jäähyväiset. Matkasimme Vantaalle tänään miehen sisarusten ja puolisoiden kera täältä kotiseudulta.
Jätimme Leenan Jumalan hoiviin. 
Jumala, elämämme perimmäinen turva,  sinun siunattavaksesi tuomme itsemme ja toinen toisemme: armahda meitä, lohduta meitä, anna meidät tueksi toinen toisellemme.
Viimeiset tervehdykset. 

Muistotilaisuudessa oli hyvä muistella ja kertoa sisaresta ja ystävästä lohisopan ja juustokakun kera  Leenan lapsille ja lapsenlapsille.  Laitoin myös pyörimään tietokoneelta monenlaisia kuvia miehen sisaresta ja sisaruksista ja vanhemmista. Muistopöydällä oli myös monia kuvia Leenasta. Oli mukava kuulla monenlaista uutta hänestä muiltakin muistotilaisuuteen osallistuneilta.

"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt’ ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vierellä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie. Ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt’ ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps’ ethän milloinkaan ottaakaan vois sä kättäsi enkelin kädestä pois."

3 kommenttia:

Puikoillanikin kirjoitti...

Lämmin osanottoni.

Iso Gnu kirjoitti...

Lämmin osanottoni!

Yksi hienoista asioista muistotilaisuuksissa on muiden muistelut poisnukkuneesta. Usein huomaan, miten kapea kuva usein itsellä ollut.

Arja kirjoitti...

Puikoillanikin: Kiitos!