Sukkia taas neuloin mökillä. Nyt kolmannet samannäköiset mutta ei samankokoiset. Jokohan sain sopivat. Purkamaan en ala, vaan neulon mieluummin uudet jos ei osu sopivat.
Nämä sukat on neulottu kolmosen puikoilla 55 silmukalla kolmenkertainen viiden kerroksen valepalmikkoresori. Lankana näissäsukissa on Nalle Pelto sekä havunvihreä Nalle raidoissa. Tavallinen vahvistettu kantapää ja leveä nauhakavennus kärjessä.
Sukat painavat 60 grammaa. Sopinevat 40-numeroiseen jalkaan.
Sivun näyttöjä yhteensä
18.5.2020
14.5.2020
Mustikat ja tuomet aloittelevat kukkimistaan
Sateen jälkeen mahtava tuoksu!
Kävelin postilaatikkolle sauvakävelyn hakemaan viikon ilmaislehden. Minulla on kevyt reppu selässä, jottei käsissä tarvitse kantaa postia. Samalla käväisin kurkistamassa lentävätkö meidän pesien mehiläiset tällaisena viileänä tuulisena päivänä. Lentäviä näin ja voikukkia kukkii jo paljon mehiläisten tarpeiksikin. Pesien luona kasvoi jo kukkivia tuomia.
Mökin pihassa kukkivat jo mustikat. Kimalaiset pörräävät niissä, vaikka viime yökin oli pakkasella - ämpärissä oli ollut vettä ja se oli mennyt riitteeseen.
Käkikin on kukkunut muutamana päivänä - tänäänkin.
Eilisaamuna hain apteekista pneumokokki-rokotteet ja kävimme terveyskeskuksessa pistättämässä aineen olkapäähän. Tuon rokotteen olisi voinut hankkia jo aikaisemmin influenssarokotuksen yhteydessä, mutta emme ajatelleet sen tärkeyttä silloin. Nyt korona-aikana käly komensi meidät sen hankkimaan. (Yksi pistosaine maksoi 88,80€.) Se rokote antaa apua, jos keuhkoihin tulee jotakin.
Tänään pinosin aiemmin sahattuja ja jo kuivia kalikoita vajan taakse pinoon. Sieltä niitä sitten voi hakea myöhemmin polttopuiksi.
Koivuissa on jo lehtiä, osa vielä hiirenkorvilla.Sauna on lämpiämässä. Vaikka on viileää, niin vesi on sentään kymmenasteista. Pian pulahdan järveen ja sitten saunaan lämmittelemään. Vuorotellen usean kerran!
13.5.2020
Lyhyet isänpäiväsukat versio 2
Tätä isänpäiväsukka-mallia neulottiin loka-marraskuussa 2019 Taimitarhassa. Malli on Niina Laitisen. Sovelsin hieman, mutta periaatteessa sama malli, vaikka mm. vain kahdella värillä.
Nimesin nämä silloinkin nimellä Taistelevat metsot, niin tälläkin kerralla mieleen tuli nuo von Wrightin taulun metsot.
Nämä sukat ovat 70-vuotissukat miehen veljelle ja siksi juuri tuo malli linnuista.
Sukat on neulottu vaalean harmaasta Novitan Seitsemän veljeksen Timosta ja punakirjavasta Polariksesta kolmen ja puolen puikoilla 45 numeron ohjeella. Tosin näistä tuli noin 42 numeron jalkoihin sopivat. Sukat painavat 132 grammaa.
Nimesin nämä silloinkin nimellä Taistelevat metsot, niin tälläkin kerralla mieleen tuli nuo von Wrightin taulun metsot.
Nämä sukat ovat 70-vuotissukat miehen veljelle ja siksi juuri tuo malli linnuista.
Sukat on neulottu vaalean harmaasta Novitan Seitsemän veljeksen Timosta ja punakirjavasta Polariksesta kolmen ja puolen puikoilla 45 numeron ohjeella. Tosin näistä tuli noin 42 numeron jalkoihin sopivat. Sukat painavat 132 grammaa.
8.5.2020
Japanilaisittain
Ostin neulelehden Pikana puikoilta, jossa oli sukkamalli Japanilaisittain. Ohjeessa on tavallinen kaksi oikein, kaksi nurin resori, jossa muutamalla kerroksella langankierto ja pari palmikkoa. Kantapääkin on sileää ja kärjessä kapea nauhakavennus.
Sukat neuloin Novitan Seiska veikan vaaleanpunaisesta Timosta kolmen ja puolen puikoilla. Sukat 37-38 -numeroiseen jalkaan painavat 95 grammaa. Kärjessä 12 silmukan silmukointi.
Sukat neuloin Novitan Seiska veikan vaaleanpunaisesta Timosta kolmen ja puolen puikoilla. Sukat 37-38 -numeroiseen jalkaan painavat 95 grammaa. Kärjessä 12 silmukan silmukointi.
6.5.2020
Uusia istutuksia mökille
Mökillä on ollut jo vuosia luumupuita, jotka eivät ole kukkineet tai tuottaneet vain vähän luumuja. Tuo johtunee myös siitä, että mökki on metsäisellä tontilla ja muutenkin metsän keskellä vaikka järven rannalla.Nuo luumupuut on tuotu hyvin pieninä tontille lähinnä kotoa ja osa pikkuserkun puutarhasta vanhoja lajeja.
Nyt mies kaivoi kotipihasta viisi pientä kriikunapuun alkua, joille kaivelin työllä ja tuskalla kiviseen maahan kuopat, toin kompostia ja hevosenlantaa ja kalkkia poteroihin ja istutin nuo kriikunanalut eri puolille tonttia.
Mökillä raivasin jatkoa perunamaalle. Kääntelin kantoja, jotka oli kasattu tuohon ja rautakangenkin avulla sain kantoja siirrellyksi hieman kauemmas. Millonkahan ne saa poltetuksi tai muuten hävitetyksi? Kannot ovat sen verran hiekkaisia, ettei kannata moottorisahaa niihin uhrata. Osa onneksi hieman lahoja oli, joten sain kappaleiksi niitä.
Perunamaa sai jatkoa ja kun sitä lannoitin ja kalkitsin, niin sitten akkarahralla teimme vaot ja istutin perunat.
Perunamaan päähän jäi sopivasti tilaa parille vadelmapensaalle. Astiataimethan voi istuttaa milloin vain. Ostin Maurin makean ja Jatsin.
Maurin makea on pensasvadelman ja kotimaisen luonnonkannan risteymä. Se kasvaa pensasmaisesti ja tulee noin metrin, puolentoista korkuiseksi. Maurin makeaa kanttaa leikata, kun se on noin 70 sentin korkuinen, jotta se haaroittuisi hyvin. Marjat ovat isohkoja, pitkän pyöreitä ja erittäin makeita.
Jatsin marjat ovat makeat, pitkulaiset, himmeänpunaiset, hyvänmakuiset ja tiukasti kiinni kannoissa. kasvi on jäykkä ja korkeaversoinen.Nuoret versot typistetään 150 sentin korkeudelta. Jatsi on satoisa ja sen marjat kypsyvät varhain.
Hankin myös yhden marja-aronian, Vikingin. Viking on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii tuoretta läpäisevää multamaata. Marjasadon sanotaan olevan runsain auringossa. Pensas ei tarvitse usein toistuvaa leikkausta. Vasta vanha pensas nuorennetaan harventamalla vanhimpia ja huonokuntoisimpia versoja. Kasvi on kaunis hyöty- ja koristekasvi.
Hunajamarjapensaat - monta vuotta sitten istutetut - aloittelevat jo kukkimista. Viime kesänä niiden marjat kypsyivät jo juhannuksen maissa.
Tänään kastelin koko pihamaan. Laitoimme pumpun kuntoon ja niin sadetinta siirtelin eri puolille puutarhaa. Koska oli ylen kuivaa, niin innostuin kastelemaan puut ja pensaat ja samalla vähän muutakin. Vesi tuli järvestä sopivasti ylös mäelle letkulla.
On ollut vallan hieno päivä eilen ja tänäänkin aamusta. Eilen nautimme saunasta ja uimisesta ja istuimme pitkään verannalla lämpimänä illlansuuna. Oli hyvä juhlapäivä: 15: 050505.
Tänään aamusta oli aivan kaunista ja lämmintä, mutta iltapäivällä jo alkoi tuulla lujaa ja kylmästi, vaikka mittari näyttikin vielä 13 astetta. Nyt illalla auringon laskettua tähdet loistavat ja kuu, melkein vielä täysikuu paistaa.
Nyt mies kaivoi kotipihasta viisi pientä kriikunapuun alkua, joille kaivelin työllä ja tuskalla kiviseen maahan kuopat, toin kompostia ja hevosenlantaa ja kalkkia poteroihin ja istutin nuo kriikunanalut eri puolille tonttia.
Mökillä raivasin jatkoa perunamaalle. Kääntelin kantoja, jotka oli kasattu tuohon ja rautakangenkin avulla sain kantoja siirrellyksi hieman kauemmas. Millonkahan ne saa poltetuksi tai muuten hävitetyksi? Kannot ovat sen verran hiekkaisia, ettei kannata moottorisahaa niihin uhrata. Osa onneksi hieman lahoja oli, joten sain kappaleiksi niitä.
Perunamaa sai jatkoa ja kun sitä lannoitin ja kalkitsin, niin sitten akkarahralla teimme vaot ja istutin perunat.
Perunamaan päähän jäi sopivasti tilaa parille vadelmapensaalle. Astiataimethan voi istuttaa milloin vain. Ostin Maurin makean ja Jatsin.
Maurin makea on pensasvadelman ja kotimaisen luonnonkannan risteymä. Se kasvaa pensasmaisesti ja tulee noin metrin, puolentoista korkuiseksi. Maurin makeaa kanttaa leikata, kun se on noin 70 sentin korkuinen, jotta se haaroittuisi hyvin. Marjat ovat isohkoja, pitkän pyöreitä ja erittäin makeita.
Jatsin marjat ovat makeat, pitkulaiset, himmeänpunaiset, hyvänmakuiset ja tiukasti kiinni kannoissa. kasvi on jäykkä ja korkeaversoinen.Nuoret versot typistetään 150 sentin korkeudelta. Jatsi on satoisa ja sen marjat kypsyvät varhain.
Hankin myös yhden marja-aronian, Vikingin. Viking on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii tuoretta läpäisevää multamaata. Marjasadon sanotaan olevan runsain auringossa. Pensas ei tarvitse usein toistuvaa leikkausta. Vasta vanha pensas nuorennetaan harventamalla vanhimpia ja huonokuntoisimpia versoja. Kasvi on kaunis hyöty- ja koristekasvi.
Hunajamarjapensaat - monta vuotta sitten istutetut - aloittelevat jo kukkimista. Viime kesänä niiden marjat kypsyivät jo juhannuksen maissa.
Tänään kastelin koko pihamaan. Laitoimme pumpun kuntoon ja niin sadetinta siirtelin eri puolille puutarhaa. Koska oli ylen kuivaa, niin innostuin kastelemaan puut ja pensaat ja samalla vähän muutakin. Vesi tuli järvestä sopivasti ylös mäelle letkulla.
On ollut vallan hieno päivä eilen ja tänäänkin aamusta. Eilen nautimme saunasta ja uimisesta ja istuimme pitkään verannalla lämpimänä illlansuuna. Oli hyvä juhlapäivä: 15: 050505.
Tänään aamusta oli aivan kaunista ja lämmintä, mutta iltapäivällä jo alkoi tuulla lujaa ja kylmästi, vaikka mittari näyttikin vielä 13 astetta. Nyt illalla auringon laskettua tähdet loistavat ja kuu, melkein vielä täysikuu paistaa.
Äitienpäivä-KAL valmis x 2
Tänään oli ohjeen mukaan viimeinen neulontapäivä eli äitienpäiväsukkien kärki. Neuloin Taimitarha-ryhmässä nämä Niina Laitisen suunnittelemat yhteisneulontasukat, KAL 18.4.-6.5.2020, pitsi-, palmikko- ja pintaneulesukat, polvisukat lilasta Seiskaveikan Timosta sekä lyhyet sukat sinisestä Seiskaveikan Timosta. Lankaa kului polvisukkiin 164 grammaa ja lyhyisiin 104 grammaa. Polvisukat neuloin kolmosen puikoilla, koska malli oli paksummalle pohkeelle kuin minun ja lyhytvartiset neuloin 3,5 numeron puikoilla.
Näitä yhteisneulontajuttuja on mukava tehdä, koska päivittäin tulee vain lyhyt pätkä. Myös ohjepätkästä on helpompi hahmottaa neulottava, kun se on vain lyhyt pätkä.
Polvisukista tuli minulle juuri sopivat. Neuloin tahallani myös ohjeesta poiketen langankierrot seuraavalla kerroksella takaa kiertäen. Näin ei tullut niin isoja reikiä kuin etukautta neuloen. Kärjen tein polvisukissa täysin ohjeen mukaan, sinisissä lyhensin kärjen pituutta niin, etten tehnyt välikerroksia lainkaan.
Näitä yhteisneulontajuttuja on mukava tehdä, koska päivittäin tulee vain lyhyt pätkä. Myös ohjepätkästä on helpompi hahmottaa neulottava, kun se on vain lyhyt pätkä.
Polvisukista tuli minulle juuri sopivat. Neuloin tahallani myös ohjeesta poiketen langankierrot seuraavalla kerroksella takaa kiertäen. Näin ei tullut niin isoja reikiä kuin etukautta neuloen. Kärjen tein polvisukissa täysin ohjeen mukaan, sinisissä lyhensin kärjen pituutta niin, etten tehnyt välikerroksia lainkaan.
2.5.2020
Meistä ihmisistä
Pari päivää sitten hain uunituoreen kirjan Tarinoita meistä ihmisistä - Tarinat talteen - Harjulan kansanopiston proosakurssi vv. 2019 - 2020 (BoD 2020) kirjailijaryhmän tuotoksia. Tämän antologian tuotokset ovat syntyneet Harjulan kansanopiston Tarinat talteen proosaryhmässä.
Takakannen mukaan mikään maailmassa ei ole kunnon tarinaa mahtavampi. Tarina yhdistää ihmiset. Tässä kirjoittajaryhmässä sanat ovat olleet työkalumme tarinoiden synnyttämiseksi. Jokainen on kirjoittanut tarinoita elämästä, meristä ihmisistä. Meillä on ollut paljon sanottavaa itsellemme, toisilleemme, sinulle.
Oli mukavaa olla ryhmässä mukana. Kokosimme kirjoituksistamme useita jokaiselta kirjoittajalta. Tarinat ovat lyhyempiä tai pitempiä, välillä surullisia, toisinaan aivan hulvattomia. Aiheina on muun muassa ajatuksia paratiisista, kauhunhetkiä, elämän yllätyksiä, matkoja lähelle ja kauas.
Tie perille vie
Matka pitkä se on
Roncesvallesta Santiagoon,
mäkinen,
kivinen,
kurainen,
sateinen ja aurinkoinenkin.
Välillä se Mesetaa vie
välillä vuoristossa kulkee tie.
Caminon kulkija kulkee päivästä toiseen,
kulkee viikon.
kulkee toisen,
kulkee kuukauden.
Se on Camino Frances, Jaakobin tie
mikä perille Santiagoon vie.
Näin kun on kulkenut pitkän tien,
nyt mieli nöyrä ja pyhittynyt lie?
Vielä mitä!
Perillä Santiago de Compostelassa,
muttei vielä perillä taivaassa.
Tuon runon myötä caminolle kaivaten nyt koronakaranteenissa kotona ollen. Vaellusmatkaa olin suunnitellut täksi kevääksikin, mutta aina eivät suunnitelmat toteudu niinkuin itse ne haluaisi.
Tämä kirja osuu Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin
4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla
Takakannen mukaan mikään maailmassa ei ole kunnon tarinaa mahtavampi. Tarina yhdistää ihmiset. Tässä kirjoittajaryhmässä sanat ovat olleet työkalumme tarinoiden synnyttämiseksi. Jokainen on kirjoittanut tarinoita elämästä, meristä ihmisistä. Meillä on ollut paljon sanottavaa itsellemme, toisilleemme, sinulle.
Oli mukavaa olla ryhmässä mukana. Kokosimme kirjoituksistamme useita jokaiselta kirjoittajalta. Tarinat ovat lyhyempiä tai pitempiä, välillä surullisia, toisinaan aivan hulvattomia. Aiheina on muun muassa ajatuksia paratiisista, kauhunhetkiä, elämän yllätyksiä, matkoja lähelle ja kauas.
Tie perille vie
Matka pitkä se on
Roncesvallesta Santiagoon,
mäkinen,
kivinen,
kurainen,
sateinen ja aurinkoinenkin.
Välillä se Mesetaa vie
välillä vuoristossa kulkee tie.
Caminon kulkija kulkee päivästä toiseen,
kulkee viikon.
kulkee toisen,
kulkee kuukauden.
Se on Camino Frances, Jaakobin tie
mikä perille Santiagoon vie.
Näin kun on kulkenut pitkän tien,
nyt mieli nöyrä ja pyhittynyt lie?
Vielä mitä!
Perillä Santiago de Compostelassa,
muttei vielä perillä taivaassa.
Tuon runon myötä caminolle kaivaten nyt koronakaranteenissa kotona ollen. Vaellusmatkaa olin suunnitellut täksi kevääksikin, mutta aina eivät suunnitelmat toteudu niinkuin itse ne haluaisi.
Tämä kirja osuu Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin
4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











