Lentopalloa

Kylläpä lentopallopeli on mukavaa näin korona-aikana!

Olemme saaneet pelata joka sunnuntai suvun, veljesten perheiden kanssa lentopalloa talvisin koulun liikuntasalissa, oikeastaan kylätalolla, kesäisin viime vuodet yhden veljeksen pihamaalla.

Aikaisemmin pelattiin vain kesäisin ulkona jonkun veljeksen kotipihalla. Kun syksy viileni, peliin tuli tauko seuraavaan kesään asti. Pelistä ei ole voinut olla pois oikeastaan mistään syystä. Ei edes kipsi kädessä (yhdellä kädelläkin voi pelata, kuten tänäänkin!) tai jokin muu vaiva, raskaus tai dementiakaan ole estänyt osallistumista peliin. Suvun dementikoilla on ollut pelitaito hallussaan, vaikka moni muu asia on unohtunut. 

Pelaamme vanhoilla säännöillä, joissa pelataan 15 pisteeseen asti. Jos toinen puoli ei voita, niin peliä jatketaan, kunnes tulee kahden pisteen ero. Syöttö ei saa koskea verkkoon. Piste tulee vain syötöstä. Lisäksi meillä on omia poikkeussääntöjä: Palloon saa koskea useamman kerran samakin pelaaja. Kosketuskertoja ei lasketa, kunhan pallo ei mene maahan. Naisten kenttä on sulkapallokentän kokoinen ja miesten puoli on normaalin lentopallokentän kokoinen. Naisilla ensimmäinen syöttö pitää osua kentän alueelle. Jos ei osu, saa vielä kahdesti yrittää uudelleen. Jos ei vieläkään onnistu, niin syöttövuoro vaihtuu. Iskulyönnit on miehiltä kielletty. Pallona on rantalentispallon tapainen pallo, joka on hieman pehmeämpi ja kevyempi kuin normaali lentopallo.

Tulosten pistelaskuissa on apuna helmitaulu, jossa on viisitoista sinista palloa ja viisitoista punaista palloa. Voittoriveillä on viisi sinistä palloa ja viisi punaista palloa. Naisilla on vielä etuna, että hävitystä pelistä saa yhden bonuspisteen. Joskus voi käydä niin, että naisilla on ollut jopa kuusi bonuspistettä erän alussa! Bonuspisteet vähenevät, jos tulee voittoja. Miehillä ei ole bonuksia.

Aikaisemmin miehet voittivat lähes kaikki pelit, mutta nykyään pelit ovat melko tasaväkisiä. Osittain tuo johtuu siitä, että meitä pelaajia on tällä hetkellä vakiokokoonpanossa enää miehiä kolme tai neljä ja naisia neljästä viiteen. Tästä pienentyneestä osanottajamäärästä on se hyöty, että voimme tavata toisiamme viikottain näin korona-aikanakin, koska meitä on alle kymmenen! Talvisessa vakiokokoonpanossa keski-ikä miehillä on 74 vuotta ja meillä naisilla pari vuotta alempi.

Joka erän välissä pidämme tauon. Mehutauko eli juomatauko on tarpeen, jolloin vaihdamme kuulumisia ja kerromme sekä pohdimme monia suvunkin asioita.

Koronarajoitusten vuoksi emme ole liikkuneet juuri missään ihmisten ilmoilla pakollisia kauppareissuja lukuunottamatta. Myös sen vuoksi nämä viikkotapaamiset ovat erittäin tärkeitä meille.

VoihanYstävänSukka KAL jatkuu

 Neulon kaksia VoihanYstävänSukkia. Toisten saajan tiedän, toisten arvailen. Nämä siis eivät ole pari, voisivat toki ollakin, kun nämä ovat näitä ns. Peppipitkätossusukkia. Joka päivä, paitsi ei sunnuntaisin, tulee uusi väri saajansa joistakin ominaisuuksista tai mieltymyksistä kehiteltäväksi. 

Kantapää on neulottu aivan omanlaisella mallillaan, jota en aikaisemmin ollut edes nähnyt. Kantapäätä neulottiin ensin 32 kerrosta kuudella silumukalla. Sitten reunoilta poimittiin silmukat ja kavennettiin joka toidella kerroksella. Myös tehtiin pari kertaa kantapäässä lyhennettyjä kerroksia.

 Raidoitettuna malli toimii parhaiten. Jalassa se näyttää hyvältä, ei niinkään tuossa lattialla. Ehkä kapeimmilla raidoilla olisi vielä kivempi. Ravelrysta löytyy tuo malli nimellä squircle.

Mukavaa kokeilla uutta. Samalla tämä on hidasta neulontaa, koska päivittäin neulotaan vain toiseen sukkaan tuo 10 kerrosta eli raita. Päättelen neuloessa, jottei ole sukan valmistuessa iso joukko langanpäitä odottelemassa.

Siskossyndrooma

Kuuntelin tänään paistaessani lättyjä ja neuloessani Sinikka ja Tiina Nopolan kirjan Siskossyndrooma (Tammi 2018) äänikirjana. (Ensimmäinen äänikirjana kuunneltu kirja)

Kirjassa kerrotaan humoristisesti sisaruudesta ja rooleista, jotka perheessä annetaan kuopukselle ja esikoiselle. Siskokset kertovat elämästään lähinnä 1960-luvulla ja myös miten se on vaikuttanut heidän teoksiinsa kuten Eila ja Rampe sekä Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä. Siskokset kertovat myös teostensa synnystä. Nopolat sanovat kirjoittavansa yhdessä istuen ja keskustellen.

Mielikuvat kulkivat mukana omasta elämästä 1950-60- luvuilla ja myös Tampereen elämästä ja  paikoista,  joita koin 1960-luvulla opiskeluaikoinani siellä.

Hankin tämän kirjan sen vuoksi, kun luin Sinikka Nopolan kuolemasta. Olen nauttinut Nopoloiden kirjojen kielestä ja huumorista ja dialogista.

Tämä sopii Helmet-lukuhaasteen 2021 kohtiin

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

8. Kirja jossa maailma on muutoksessa

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi

19. Kirjassa leikitään

28. Kirja, jonka lukemisesta sinulle on hyötyä

36. Kirjassa liikutaan ajassa

Talvinen mökkireissu

Lauantaina teimme matkan mökille. Tiekin oli aurattu lähistölle, joten ei tarvinnut kuin kolata autolle tila mökkitien päähän. Siitä oli sitten jo helppoa laittaa tavarat pulkkaan ja kahlata perille. 

Ensimmäisenä laitoin tulen kaminaan, jotta tarkenisimme, sillä talvella ei ole mökillä lämmitystä, vaikka pakastin olikin vielä päällä. Nyt tyhjensin pakastimesta vietäväksi kotiin kaksi kylmälaukullista marjoja, vadelmia ja mustikoita.

Rannassa oli koskematonta lunta saunan portailla ja laiturilla. Järvellä oli vettä tullut jään päälle rantojen seuduilla.

Eipä ketään näkynyt liikkuvan näillä seuduin. Vain muutamia jäniksenjälkiä ja ehkä kettukin oli liikkunut pihan poikki jäljistä päätellen. 

Hiiret olivat hipsutelleet vajassa, jossa on viitisen lossaa. Jokainen oli tutkittu ja nurinniskoin sekä muutamassa oli jäljellä enää karvatuppoja. Mies laittoi uudelleen lossat pyyntikuntoon.

Nämä jäljet ovat minun. Kahlasin saunalle. Suojasää. Ikkunat ulkopuolelta aivan märkiä.

Kukat olivat maljakossa nyt kuivakukkia, kun toista kuukautta oli vierähtänyt edellisestä käynnistä. 

Elämänlanka

Eppu Nuotion kolmas Ellen Lähteen tutkimuksista kertova kirja Elämänlanka ilmestyi viime vuonna (Otava 2020). sain nyt viikon lainaksi...

Ellen Lähde on vierailemassa Berliinissä poikansa perheessä, jossa on kaksi isää ja kaksoset, ja sitten perheen talonvahtina. Berliinissä on meneillään elokuvajuhlat, joissa eräässä elokuvassa on suomalais-saksalainen ohjaaja, jonka entinen vaimo on saksalainen näyttelijätär ja nykyinen vaimo suomalainen näyttelijätär, jotka molemmat ovat tässä elokuvassa päätähtinä. Elämänlanka-elokuva on aikamoinen rakkaustarina, hirveä ja ihana. Sitten tapahtuu todellisuudessa, mitä elokuvassa. Ellen joutuu, lähes tahtomattaan mukaan selvittelyihin...

Taas tällainen hyvämielen dekkari, vaikka luokitellaan jännitysromaaniksi kirjan liepeessä. Helppoa, noepaa luettavaa.

Tämä kirja sopii Helmet-lukuhaasteen 2021  muun muassa seuraaviin kohtiin

6. Kirja kertoo rakkaudesta

14. Kirja on osa kirjasarjaa

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä

19. Kirjassa leikitään

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

31. Jännityskirja tai dekkari

37. Kirjan  henkilön työ on tärkeä tarinassa

Ystävänpäiväsukat-KAL 2021

Tänään alkoi tämän vuoden Ystävänpäiväsukkien neulominen Niina Laitisen johdolla. Teen kahdet sukat eri väreillä. Toiset suositusväreillä, joita löytyi jopa valmiina kotoa ja toiset vain kahdella värillä.  

Ystävänpäiväsukat 2021 neulotaan 23.1.-10.2.2021 joka päivä pätkä kerrallaan. Sukista on tulossa polvimittaiset kirjoneulesukat, joissa varren pituus on noin 40 cm. Ohjeita on kolmea kokoa eli on mahdollista neuloa eri leveyksien sukkia. (kolme leveyttä pohkeelle n. 30-35cm, 35-40cm, 40-45cm). lankana on Novitan Nalle, jossa 100 g = 260 metriä, jota neulotaan useimmiten kolmosen puikoilla.  Kokeilen taas kapeimpia.

 

Löysäpipoisten JyJy 2021 aloitetut ja valmiit

1. Pipo seiskaveikasta. Aloitettu 4.1. Valmis 5.1. Paino 89 grammaa.

2. Peppipitkätossusukat seiskaveikasta. Aloitettu 6.1. Valmiit. Paino grammaa.

3. VoihanYstävänSukka seiskaveikasta. Aloitettu 7.1. Valmiit. Paino grammaa.                                                                                                                                                    4. Mysteriet-sukat seiskaveikasta. Aloitettu 11.1. Valmiit 20.1. Paino  133grammaa.                                 5. Ystävänpäiväsukat 2021 Nallesta. Aloitettu 23.1. Valmiit. Paino grammaa.                                            6.  II Ystävänpäiväsukat 2021 Nallesta. Aloitettu 23.1. Valmiit. Paino grammaa.                                          

 7- Bernie-lapaset seiskaveikasta. Aloitettu. Valmiit. Paino grammaa.

 

Mysteriet

Vihdoin sain nämä Mysteriet neulottua. Hidasta oli ja neuloin liian tiivistä, vaikka juuri äsken neulotuista Nina Laitisen joulukalenterisukista tuli sopivat kirjoneuleena. 

Sukkaohjeen mukaan näiden piti olla 42- numeroiseen jalkaan,  mutta aika pian huomasin niiden tulevan noin 37 kokoa. Aika kapeiksikin jäivät, joten miehen sijaan jollekin lapsenlapselle tuli sukat.

Sukat neuloin tummansinisestä ja vaaleanharmaansinisestä seiskaveikasta 3,5 puikoilla. Sukat painavat 133 grammaa. 

Sukkamallin on suunnitellut Niina Laitinen. Malli löytyy Laitisen uusimmasta kirjasta Lempivillasukkia.

 

Löysäpipoisten JyJy 2021 aloitetut ja valmiit

1. Pipo seiskaveikasta. Aloitettu 4.1. Valmis 5.1. Paino 89 grammaa.

2. Peppipitkätossusukat seiskaveikasta. Aloitettu 6.1. Valmis. Paino grammaa.

3. Voihan ystävänsukka seiskaveikasta. Aloitettu 7.1. Valmis. Paino grammaa.

4. Mysteriet-sukat seiskaveikasta. Aloitettu 11.1. Valmiit 20.1. Paino  133 grammaa.