Lentopalloa

Kylläpä lentopallopeli on mukavaa näin korona-aikana!

Olemme saaneet pelata joka sunnuntai suvun, veljesten perheiden kanssa lentopalloa talvisin koulun liikuntasalissa, oikeastaan kylätalolla, kesäisin viime vuodet yhden veljeksen pihamaalla.

Aikaisemmin pelattiin vain kesäisin ulkona jonkun veljeksen kotipihalla. Kun syksy viileni, peliin tuli tauko seuraavaan kesään asti. Pelistä ei ole voinut olla pois oikeastaan mistään syystä. Ei edes kipsi kädessä (yhdellä kädelläkin voi pelata, kuten tänäänkin!) tai jokin muu vaiva, raskaus tai dementiakaan ole estänyt osallistumista peliin. Suvun dementikoilla on ollut pelitaito hallussaan, vaikka moni muu asia on unohtunut. 

Pelaamme vanhoilla säännöillä, joissa pelataan 15 pisteeseen asti. Jos toinen puoli ei voita, niin peliä jatketaan, kunnes tulee kahden pisteen ero. Syöttö ei saa koskea verkkoon. Piste tulee vain syötöstä. Lisäksi meillä on omia poikkeussääntöjä: Palloon saa koskea useamman kerran samakin pelaaja. Kosketuskertoja ei lasketa, kunhan pallo ei mene maahan. Naisten kenttä on sulkapallokentän kokoinen ja miesten puoli on normaalin lentopallokentän kokoinen. Naisilla ensimmäinen syöttö pitää osua kentän alueelle. Jos ei osu, saa vielä kahdesti yrittää uudelleen. Jos ei vieläkään onnistu, niin syöttövuoro vaihtuu. Iskulyönnit on miehiltä kielletty. Pallona on rantalentispallon tapainen pallo, joka on hieman pehmeämpi ja kevyempi kuin normaali lentopallo.

Tulosten pistelaskuissa on apuna helmitaulu, jossa on viisitoista sinista palloa ja viisitoista punaista palloa. Voittoriveillä on viisi sinistä palloa ja viisi punaista palloa. Naisilla on vielä etuna, että hävitystä pelistä saa yhden bonuspisteen. Joskus voi käydä niin, että naisilla on ollut jopa kuusi bonuspistettä erän alussa! Bonuspisteet vähenevät, jos tulee voittoja. Miehillä ei ole bonuksia.

Aikaisemmin miehet voittivat lähes kaikki pelit, mutta nykyään pelit ovat melko tasaväkisiä. Osittain tuo johtuu siitä, että meitä pelaajia on tällä hetkellä vakiokokoonpanossa enää miehiä kolme tai neljä ja naisia neljästä viiteen. Tästä pienentyneestä osanottajamäärästä on se hyöty, että voimme tavata toisiamme viikottain näin korona-aikanakin, koska meitä on alle kymmenen! Talvisessa vakiokokoonpanossa keski-ikä miehillä on 74 vuotta ja meillä naisilla pari vuotta alempi.

Joka erän välissä pidämme tauon. Mehutauko eli juomatauko on tarpeen, jolloin vaihdamme kuulumisia ja kerromme sekä pohdimme monia suvunkin asioita.

Koronarajoitusten vuoksi emme ole liikkuneet juuri missään ihmisten ilmoilla pakollisia kauppareissuja lukuunottamatta. Myös sen vuoksi nämä viikkotapaamiset ovat erittäin tärkeitä meille.