Sivun näyttöjä yhteensä

1.1.2013

Tilivuoden alku

Kalenterivuoden alkukohdaksi  tammikuun ensimmäinen tuli Ruotsissa (ja siten meillä Suomessa) vuonna 1559 eli silloin se määrättiin tilivuoden alkukohdaksi. 
Uudenvuodenpäivä on sekä yhteiskunnallinen että kirkollinen juhla- ja vapaapäivä. Vanhan perinteen mukaan suuret kirkolliset juhlat, esimerkiksi joulu, ovat viikon mittaisia. Uudenvuodenpäivä on joulun jälkeinen kahdeksas päivä eli joulun oktaavi, viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla.
Uudenvuodenpäivä on Jeesuksen ympärileikkauksen ja sellaisena Jeesus-nimen päivä.  Juutalaiset pojat näet ympärileikataan kahdeksantena päivänä syntymästään.
Uudenvuodenpäivä ja joulupäivä ovat almanakan ainoat päivät, joita ei ole merkitty kenenkään nimipäiviksi. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi asettaa ketään muutta. Hän on ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu, kirjoittaa Pentti Lempiäinen Nimipäiväsanoissaan.

Presidenttimme Sauli Niinistö uudenvuodenpuheensa lopuksi tänään: "Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

"Jumala, kiitos että saamme aloittaa uuden vuoden sinun kasvojesi edessä.
Me emme tiedä, mitä tämä vuosi tuo tullessaan.
Emme aina tiedä edes sitä, mikä on parasta itsellemme ja toisille.
Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. 
Sinä tunnet nekin asiat, jotka tuntuvat vaikeilta ja kipeiltä.
Jätämme koko elämämme sinun käsiisi ja pyydämme, että pidät meistä huolta.
Siunaa alkanut vuosi.
Sinua me ylistämme."
(Kirkkokäsikirja)

Ei kommentteja: