Valokuvatorstain aiheena on tänään liukas.
Liukas, luistava pohja!
Nanosukset pitävät ja luistavat voitelematta, kunhan ne ensin hiihtää sisään. Ja tämä kaikki ilman voitelua (ei edes kynttilää tarvita ;). Kaikkien suksien varsinainen luisto- ja pitovoide on vesi. Kitkan
vaikutuksesta osa lumikiteistä sulaa suksen alla, ja vesipisarat ovat
kuin kuulalaakereita, joiden päällä suksi liukuu. Suksivoiteilla yritetään vaikuttaa veden määrään ja pisaroiden kokoon. Nanopinnoitteella pyritään samaan. Nanosukset perustuvat millimetrin miljoonasosan kokoluokkaa oleviin
hiukkasiin, jotka toimivat suunnilleen kuin perinteinen terva.
Hiukkasten kitka synnyttää sekä luiston että pidon. Kyllä minulla nuo sukset ovat luistaneet ja olleet
liukkaat! - Välillä liiankin liukkaat eli mäkeä ylöspäin kipuaminen on ollut minulle toisinaan hankalaa - luistaa liukkaasti, mutta alaspäin...
Tosin kovilla pakkaskeleillä eivät nanosukset toimi.
5 kommenttia:
Sauvat ovat hyvä apu liukkailla
...ja järviset...kyllä se tervantuoksu ja kynttilät olivat niin talvisia luistojuttuja, aikoinaan. Hyvä vastaus haasteeseen.
Helppo on hiihdellä liukkailla suksilla. Luulisin, että on helppoa.
luistavat taatusti paremmin kuin omat tervatut Kipani:))
ajankohtainen vastaus haasteeseen
Siinäpä tulikin kunnon selostus suksista!
Minun suksilla on taipumusta luistaa takapäin enemmän kuin eteenpän,mutta lienee vika enemmän suksien käyttäjässä kuin niiden liukkaudessa.
Lähetä kommentti