Aamulla taas aurinko paistoi.
Yö meni hyvin . Pitkästä aikaa nukuin vessaan yöllä hipsimättä. Ja aamu aina samanlainen. Heräilin puoli seitsemän tienoissa - en ole laittanut koskaan herätystä päälle, koska jotkut heräävät kyllä aikaisin. Tänä aamuna olin nukkunut niin sikeästi etten kuullut naapureiden lähtöä lainkaan. Korealainen mies näet nousee joka aamu ylen aikaisin. Aamupalan laitoin itse. Taas oli tarpeen tuo kierukka eli uppokuumennin. Koska peregrinojen keittiö oli ulkona eukä ollut tulitikkuja eikä sytytin toiminut. Niin ja ulkona oli kaksi koiraa. Majapaikan omistajat tulivat deitsemän jälkeen laittamaan aamupalaa halukkaille. Porukkamme oli jo lähtenyt matkaan. Minä lähdin kuten yleensä puoli kahdeksan aikaan.
Tänä aamuna samaan aikaan lähti pari nuorehkoa miestä, saksalainen Michael ja ruotsalainen Peter. Hieman ennen heitä olin lähtenyt matkaan ja paikalle osuneilta poliiseilta tarkistin suuntaa. Michael tuli takaa karttaohjelmansa kanssa ja niin kävelin hänrn kandsan hetken ja myöhemmin matkaa poikien perässä näköetäisyydeltä, niin en taatusti eksynyt. Toki yllättävän hyvin tuo parinkymmenen kilometrin matka oli merkitty.
Kymmenkunnan kilometrin jälkeen tuli kahvila, jossa taas yhdessä kahvittelimme. Ja tarkistelimme toistemme vaellusoppaista reittiohjeita.
Ja vaellus eteni Valdecadan kautta toiset kymmenkunta kilometriä. Taas pikkulintujen laulua, käenkukuntaakin ja kukkojen kieuntaa lehmiä, hevosia ja aasikin ratsastajineen tuli vastaan.
Matkaa oli etenkin ylämäkeä tänään. Varsinkin päivän alussa oli vettä tiellä ja monia purojen ylityksiä. Jos olisin ollut tälöä pätkällä muutama päivä sitten kun vielä datoi, kulku o!isi ollut tosi hankalaa. Erään puron/joen yli oli silta, jonka reunoissa oli jo kuivuneita kasveja merkkinä veden korkeudesta. Nyt ylitys onnistui hyvin.
Matkan varrella oli vuoren rinnettä murskattu ja tehty penkereitä, mutta myös sementoitu. Olikohan sinne tulossa uusi tie. Täällä on EU-rahoilla tehty paljon uusia teitä ja komeita siltoja laaksojen yli.
Tämä kirkollinen alberge on myös varsinainen nähtävyys. Jo tullessa näkyy iso valkoinen risti. Sisällä hengellistä musiikkia ja paljon raamatunaiheisia kuvia makuusalissakin joka on eri rakennuksessa. Illalla on luvassa yhteinen ateria ja aamulla aamiainen jo 6.30. Illalla ehkä on myös iltahartaus tai yritän selvitellä misdä kirkossa on messu, kun täällä kylässä on kaksi kirkkoa. Hinta donativo eli lahjoitus toimintaan . Hospitelaro on vapaaehtoinen. Jo tullessa tarjoiltiin kylmää vettä ja banaaneja ennen kuin ilmoittsutuminen otettiin vastaan.
2 kommenttia:
Tuo alberga on mieliinpainuva. Myös messu oli erilainen kuin missään; Taize lauluja ja joku melodialtaan tuttu, jota voi laulaa suomeksi. Lopuksi peregriinot kutsuttiin eteen ja kyseltiin, mistä olemme. Lähestyt Salamancaa!.Me vaellamme auringossa ja kuivassa maisemassa.
Aurinkoista vaellusta!
Koskettava siunaus, mutta ei nyt messua.
Lähetä kommentti