Kuva sinusta:
rintaneula, keltakukkainen,
lempeys, kaste kukilla,
jossakin oka -
huoneessa auringonvalo,
ääniä, hajua pihalta,
kädet käänsivät sivun sivulta.
Sinun silmiäsi kannamme me.
Kosteus portaikossa, koleus.
Muistot aamiaispöydän ympäriltä,
tummenneet, itsevalaisevat.
Kaasuliesi ruostunut rikki.
Kuva sinusta:
huolekkuus, väreilevät lehvistöt
tiiliseinää vasten. Myös isä lepää,
meissä.
Missä oli raskautettuja hartioita,
siellä oli siipiä.
- Bo Carpelan, suomentanut Tuomas Anhava-
Muistona äidistä rintaneula. Kukat on maalattu posliininmaalauksena. Maalarin nimikirjaimet ovat rintaneulan takana: N.O-L. En tiedä tämän rintaneulan ikää enkä tekijää.
12 kommenttia:
Kalliita muistoja
Onpa kaunis rintaneula, hieno muisto.
Kaunis ja ihanat muistot.
p.s. jos vierailet blogissani, löydät sieltä pienen tunnustuksen :)
On kaunis rintaneula.
Upea koru.
Minulla on mummuni hopeinen kihlarintakoru. Noin 1910- luvulta !
Suuret kiitokset asiallisesta ja kivasta kommentistasi :)
En minä luovuta, halusin vaan tietää olenko väärässä, blogini kanssa !
kaunis rintaneula.
Kaunis muisto.
Muistoja.... ne ovat niin arvokkaita.
Kuva, kuin koru
Tuossa on kauneutta, taidokkuutta, siinä on muistoja ja sen arvoa ei ei voi mitata.On ihana omistaa tuollainen.
Kaunista kuvaasi tekee mieli koskettaa. Sinulle koru avaa muistojen portit.
Kaunis vastaus. Ihanaa, että sinulla on tuo rintarossi. Kukat ovat varmaan keltaisia tai ainakin yksi niistä.
Lähetä kommentti