Sivun näyttöjä yhteensä

2.5.2014

Navarettesta Ciruenaan

Aamulla taas jonkun herätyskello soi jo viiden jälkeen, jonka jälkeen nukkuminen oli huonoa. Käytävässä kerrosta alempana oli vain yksi vessa, jossa myös aamupesut voi tehdä. Juuri kun olin vessassa, koko talosta sammuivat sähköt. Niinpä otsalamppu käyttöön, pakkaamaan tavarat ja keittöön, jonka ikkunoista näkyi ulkoa jo päivänvaloa.No, eihän teevesikään  tietysti lämmennyt, joten jäin vaille aamuteetä  ja puuroa.
Lähdin seitsemältä kävelemään ja parin tunnin jälkeen Ventosassa 8 kilometrin päässä, jossa kahvilassa pääsi kuumalle kahville ja tietysti toilettiin.

On koko päivän tuullut lujaa ja on sadellut vähän väliä ja on saanut kulkea ns. nenä vastatuuleen. Kylmä, vaikka kaikki lämpimät päällä, koska vähän väliä satoi.
Toki näkyi komea sateenkaarikin. Najeraan oli taas 10 kilometriä ja sitten pääsi lämmittelemään kahvilaan. Matkalla oli mukava tänäänkin kuunnella lintujen sirkutusta ja katsella monen monia kukkivia kasveja, kuten ruiskaunokkeja.
Olen tänäänkin kulkenut yksin. Ohittelijat tervehtivät ja minä heitä. Näin jopa pari peregriinaa kulkemassa hameessa. Miten mahtoivatkaan tarjeta paljain säärin! Minulla oli fleezehanskat koko päivän käsissä ja sittenkin oli kylmä.
 Najeran jälkeen tulin Azofraan, jonne ajattelin jo jäädä. Yksi pariskunta istuskeli baarin edessä ja paikkaili varpaitaan. He yllyttivät minua lähtemään vielä kymmenen kilometrin kävelylle. Ja kun kello ei ollut vielä kovin paljoa, ja jalat hyvin ja reppu ei painanut ylettömästi hartioita, lähdin.

Matka kulki halki peltojen, joilla viininviljelystä ja viljaa, avointa kumpuilevaa maastoa kiiveten yhä korkeammalle. Puolessa välissä  matkaa oli tuulensuoja, korkea olkipaalikasa. Näkyi, että siinä oli ahkerasti pysähdelty, koska se oli matkan ainoa näkösuoja.
Olen majoittuneena Ciruenassa yksityisessä albergessa,Victoriassa. Täällä ei ole kuin 14 paikkaa. Sain viimeisen petin, sohvalle... Kuitenkin on hyvä paikka, kun täällä saa iltaruoan ja aamiaisen  ja pyykin koneeseen ja kuivuriin, teetäkin sain ainakin kolme isoa kupillista  heti tullessa - ai että lämmin teki hyvää tuon kylmän päivän jälkeen.
Itävältalaisen pariskunnan kanssa olen tässä jutellut, koska saksaksi on minulla helppoa puhella. Samoin perheyrityksen 10-vuotiaan tyttären Elisan, kanssa on voinut jutella englanniksi.

Ei kommentteja: