Toukosiunaus

Siunatkoon kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, 

kaiken kylvötyömme ja koko vuoden sadon.

Kylvön siunaaminen on vanha kirkollinen perinne. Itse siunaukseen sisältyvät rukoukset ja kylvön siunaaminen muistuttavat siitä, että ihminen on teknologiankin aikakaudella luonnon ja kaiken Luojan armoilla. Samalla muistutetaan, ettei leipä kasva leipomossa eikä maito tule kaupasta, vaan luonnosta maanviljelijän työn tuloksena. Kevätkylvöjen siunaamisen alku juontaa juurensa keskiajalle. Silloin oli tapana järjestää erityisiä rukouskulkueita pelloilla rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana. 

Kylvösiunaukset olivat yleisiä viime vuosisadan alkupuolella. Sotien jälkeen niistä luovuttiin lähes kautta maan. Vasta Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 uskonnollinen perinne palasi, vaikka sadon merkitys viljelijöiden tuloihin väheni huomattavasti tuottajahintojen puoliintumisen seurauksena.

 

Tänään Artjärven Salmelassa kokoonnuttiin siunaamaan kylvö.
Kylvön siunaus on yhteinen, vuotuinen ruokarukous. Olemme tässä kiittämässä elämästä, jonka olemme saaneet ja sanomassa yksinkertaisesti: anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja kun sanomme meille, sisällytämme siihen tämän joukon, omat perheemme, artjärveläiset, oman maamme ja koko ihmiskunnan.
Jumalan antama elämä palautuu hyvin yksikertaiseen: peltoon kätketty siemen kasvaa ravinnoksi. Siinä on elämän salaisuus, Jumalan työ, johon saamme osallistua..