Sivun näyttöjä yhteensä

30.4.2019

Mougasista A Ramallosaan

Eilisiltana alberguessa oli todella rauhallista. Vain 18 paikkaa eivätkä nekään kokonaan täysi. Huoneessani oli neljä paikkaa ja meitä vain kolme naista.
Netti ei toiminut kunnolla ja niin eilen en pystynyt kirjoittamaan bogiakaan. Illalla istuin paikallisten naisten kera oven vieruspenkillä auringossa juttelemassa heidän kanssaan - lämmin paikka. 
Yö meni hyvin rauhallisesti ja monet söivät aulakeittiössä aamupalaansa. Meitä kuusi lähti yhtäaikaa liikenteeseen.  Rannan tuntumassa kulki tuo reitti ensimmäiset viisi kilometriä, sitten Camino kääntyi oikealle mäkeen ja jäin porukasta kuin eno veneestä. Puuskutin ja pysähdyin ja puuskutin ja pysähdyin - mäkiosuudet eivät ole minulle sopivia. Ainakaan ylämäet. Alas pääsee sentään siksakkia kulkemalla suhteellisen hyvin. Ja kyllä nuo sauvat olivat todella tarpeen. 

Baionan jälkeen noustiin taas korkealle, tällä kertaa tietä korjailtiin ja sitä pitkin oli jonkin  matkaa hyvä kävellä, vaikka nousua olikin. Aina nousun jälkeen tulee kuten alaspäin menokin. 
Baionassa kirkon luona pysähdyin ja löysin kuppilan ja siellä nuo edelläkulkijat olivat. Saksaksi täällä useimmiten juttelen. Englantiakin ja paikallisten kanssa sen verran, että asiat selviävät jopa espanjaksi. Eli ymmärrän, mutten osaa kuin muutaman sanan...
Tämä oli tuo 10 km välipala: 2€. Aivan tuore ison iso pulla ja espresso ja iso lasillinen kylmää vettä.
Tuon jälkeen toiset katosivat ja jatkoin matkan tänne Ramallosan yksin näkemättä muita pyhiinvaeltajia.
Löysin toki tämän alberguen, mutta vasta klo 15 ohjeen mukaan alkoi sisäänkirjoitus. Jätin kepit ja repun aulaan ja lähdin kaupungille syömään. Kun palasin, jäin pihalle istuskelemaan, niin virkailija tuli kutsumaan jo hieman kahden jälkeen ilmoittautumaan. 15€ ja yllätys, yllätys: yhden hengen huone, jossa sänky, tuoli pöytä, ohjeet, lavuaari. Ja niin asettauduin, kävin suihkussa ja pesin käsipyykit ja löysin kuivauspaikankin. Tuttuja alkoi saapua vähitellen, kun istuin ulkona auringossa lämmittelemässä. Tulivat tänne samaan paikkaan taas eilen tapaamani perhekin, vanhemmat ja alle vuoden ikäinen. pienokainen. Lähdin heidän kanssaan vielä kauppaan, josta löysin kaiku-tuotteen laktoositonta jogurttia. Vappuilo!

Kukkia olen kuvaillut paljon, mutta kuvien latauminen on ylen hidasta, joten ehkä paremmalla nettiyhteydellä tai kotona koneella, kun korjailen myöhemmin kirjoitusvirheet ja vaihdan kuvien paikat oikein. 
Huoneeni. 
 Pyykinpesupaikka oli sisällä keittiö-olohuoneen vieressä. Ns. keittiössä oli vain mikro. Muutama lautanen, kuppi ja ruokailuvälineitä, kahviautomaatti ja virvokeautomaatti.
 Tilaa on istuskella, mutta vielä ei ketään siinä ole ollut, koska ulkona on lämpimämpi.
 Tässä oli hyvä istuskellä ja aidan takana kuivuivat pyykit, - pyykki telineet oli tuulen takia kiinnitetty aitaan.
 Matkakukkia nämäkin.

3 kommenttia:

ArKi kirjoitti...

Kiitos runsaista kuvista. Muistot palaavat parin vuoden takaa. Bom Caminho edelleen.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos todella paljon, että kirjoitat blogia. Olimme viime keväänä juuri samaan aikaan vaeltamassa, joten ihania muistoja tulee. Kiitos myös kaikista muista vaelluskuvauksista. Luin ne kaikki tarkkaan kun haaveet caminosta pari vuotta sitten nousivat. Samalla kiitokset kaikille teille muillekin jotka caminoista kirjoittelette, kuten ArKille. Arvostan todella. Meille oli etenemisessä ihan puuhaa ja vain omat muistiinpanot tehtiin.

Jaana kirjoitti...

Iloista vappua sinne kauaksi! Terveiset täältä koko ajan viilenevästä Suomen kevätsäästä. Perjantaina luvassa vain +2!