Sivun näyttöjä yhteensä

28.11.2014

Pikkujouluilua

Aikoinaan joulun valmistelut alkoivat Annan päivästä eli 9.12. mutta varsinainen joulukausi vasta Tuomaasta eli 21.12. Muutos joulukauden ajoittumisessa tapahtui 1800-luvulla saksalaisen esikuvan mukaisesti ensin herrasväen piirissä ja levisi hitaasti sitten koko kansan pariin. Ensimmäinen adventtisunnuntai vakiintui joulun aluksi 1800-luvun lopulla. Ensimmäistä adventtia kutsuttiin myös pikkujouluksi, jolloin sytytettiin joulun ensimmäinen kynttilä, adventtikynttilä, ja avattiin ensimmäinen luukku adventtikalenterista. (Uusi ajantieto) 
 Aikaisemmin joulunalusaika oli useimmiten tavallista arkea ja joulu oli sitten se suuri ja odotettu juhla. Nykyään jouluun liittyvä kaupallisuus on muuttanut joulunalusaikaa. Joulun juhlinta jo adventtina kertoo myös ihmisten tarpeesta juhlaan ja valoon pimeän ja pitkän syksyn jälkeen. Se kertoo myös meidän malttamattomuudestamme: Kaikki nyt ja heti. Voimme toki jo nyt juhlia Kristuksen syntymää adventtina, mutta joulunakin pitäisi olla jotakin juhlittavaa. Adventtina vasta odotamme... Jätetään jouluksi edes jotain, vaikkapa Enkeli taivaan -virsi ja jouluevankeliumi.

Adventtiin liittyvää pikkujoulua alettiin viettää ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina. Me tänä vuonna vietimme sitä jo nyt päivää aikaisemmin ;)

"Joulu on taas, joulu on taas, astiat täynnä puuroo.
Joulu on taas, joulu on taas, astiat täynnä puuroo.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo."
Ensimmäinen jouluinen riisipuuro on nyt syöty ja maukkaaksi, hyvin hautuneeksi todettu. Ja mantelikin löytyi puurosta.
Kyläpelimannit soittivat joululauluja. Viulisti on 86-vuotias! 

Muutakin ohjelmaa oli pikkujoulussa, jota me seniorit vietimme tänään. Juontajakin täytti juuri 80 vuotta. Oli vuosikatsaus toimintaamme ja mitaleidenkin jakoa. Pappi puhui ja oli tietokilpailua ja arpoja ja savolaisen kalakukon syönnistä juttu ja tietysti ne pakolliset vitsit ja mukavaa yhdessäoloa.
 Kahvin kera nautimme joulutorttuja. Nekin ensimmäisiä tämän vuoden joulun edellä.
Ja joulupukki vieraili ihan Korvatunturilta asti.

Junasukat Pikkusiskosta

KyJy2014 numero 16 on junasukat. Neuloin ne Novitan vihreästä Pikkusisko-langasta. Sukat painavat 27 grammaa. Ne on neulottu 2,75 numeron puikoilla.

Enää ei puutukaan paljoa tästä sarjasta. Yhdet aikuisten sukat ja kahdet pienet junasukat.

KyJy2014 neuleet:
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.    ( lisäksi tulevat toiset)
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7. Valmiit 26.10.   
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.    
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.    
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.    
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.    
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.    
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  Valmiit 1.10.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.  
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.  
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.  
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.  
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.  
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.  Valmiit 22.10.
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. Valmiit 27.11. (lisäksi tulevat toiset) 
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9. Valmiit 2.11.
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.  Valmiit 23.11.
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9. Valmiit 7.10.  
20. Olga-sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit 17.10.

27.11.2014

Ikkunalla vihertää

Tällä viikolla Valokuvatorstain  haasteen numero 346 aiheena on ikkuna
 Näkymä keittiön ikkunasta verannalle, jota kautta tämänpäiväiseen sumuiseen lumettomaan maisemaan.

26.11.2014

Mehiläisille vuoden tärkein apu

Mehiläisille pitää tehdä myöhään syksyllä, joko marraskuussa, mutta mielellään vasta joulukuussa oksaalihapotus. Se on tehokkain työkalu varroapunkkeja vastaan. Kun ei säistä tiedä, on ongelmallista tehdä tämä toimenpide. Yleensä pitäisi silloin olla vähintään 4-5 astetta lämmintä. Torjunta tulisi tehdä siksi näin myöhään, koska toimenpide tehoaa paremmin, kun pesässä ei ole enää sikiöintiä eikä punkkeja kennoissa. Torjunta tehdään nimenomaan varroa-punkin hävittämiseksi. Varroa (Varroa destructor) on noin 1,5 mm:n pituinen ruskea, muodoltaan soikea punkki. Punkki lisääntyy munimalla mehiläisten peittosikiöihin. Kuorituvat nuoret punkit alkavat imeä ravintoa kehittyvästä mehiläisestä. Jos punkkimäärä kasvaa liian suureksi, ne tuhoavat koko mehiläisyhdyskunnan. Oksaalihappo on luonnossa esiintyvä aine, joten siitä ei jää jäämiä vahaan eikä muuhun.
Oksaalihappoliuosta laitetaan pesään mehiläismäärän mukaan 20 ml - 50 ml.
Suomessa tautien torjuntaan käytetään vain luonnossa esiintyviä aineita (muurahaishappoa ja oksaalihappoa). Näidenkin aineiden käyttö kesäaikaan on kiellettyä, jotta niistä ei jäisi mitään hunajaan. Monissa maissa muualla käytetään vahvoja antibiootteja ja muita Suomessa kiellettyjä aineita.

25.11.2014

HASSUttelua

Pieni Lintu - MakroTex challenge 
Tämän viikon MakroTex-haasteen aihe on HASSU.
Kaikkialla matkalla, ravintoloissa, kaupoissa vessoissa ym. oli jos jonkinlaisia rasioita tippiä varten.


Nämä pojat hassuttelivat 13.11. Kappadokiassa. Huonetila oli niin hämärä ja nämä niin kaukana ja koko ajan nuo (lopuksi paljastui, että molemmat olivat poikia, joiden lanteilta nuo irtokädet roikkuivat!) liikkuivat, joten kuvista ei tullut sellaisia kuin olisin halunnut.

23.11.2014

Ruskeat Tweed-sukat

 
KyJy2014 numero 18. 
Nämä Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavat Tweed-langasta neulotut perussukat painavat 114 grammaa. Neuloin ne 52 silmukkaa puikoilla varsi ja päällinen resorina: kaksi oikein, kaksi nurin. Sukat ovat noin 42-numeroiseen jalkaan.

KyJy2014 neuleet:
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.    ( lisäksi tulevat toiset)
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7. Valmiit 26.10.   
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.    
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.    
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.    
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.    
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.    
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  Valmiit 1.10.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.  
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.  
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.  
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.  
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.  
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.  Valmiit 22.10.
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. (lisäksi tulevat toiset) 
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9. Valmiit 2.11.
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.  Valmiit 23.11.
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9. Valmiit 7.10.  
20. Olga-sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit 17.10.

22.11.2014

Tavallinen siunauslauantai

Tavallinen lauantai eli siunauspäivä. Näin aina silloin tällöin. Lauantaihan on tavallisin hautaansiunaamisen päivä maassamme. Tänään se oli juhlavaa vaihteeksi, kun eilen illalla ja viime yönä oli satanut lunta ja maa oli puhtaan valkoinen hautausmaallakin.

Siunaus oli kirkossa, josta sitten arkku kannettiin hautausmaalle.

Arkkuhautauksissa kukat suositellaan laskettavaksi haudalla. Arkkuhautauksessa arkku kannetaan loppusoiton aikana kappelista. Kantajia tarvitaan tavallisesti kuusi. Perinteisen tavan mukaan vainajalle läheisimmät kantajat asettuvat arkun pääpuoleen, toisin sanoen takimmaisiksi. Kantajat asettuvat päällysvaatteissa, mahdollisesti hattu päässä, paikoilleen ja nostavat arkun ilmaan hartian yli vedettyjen liinojen avulla. Arkku kannetaan oven ulkopuolella odottavalle saattovaunulle.
Seurakunnissa, joissa ei ole automaattista kellojensoittoa, suntio soittaa kelloja käsin. Silloin  pappi joutuu opastamaan ja johdattelemaan saaton:  miten kantohihnat laitetaan, millainen ote otetaan kantamaan lähdettäessä hihnoista, miten kuljetetaan saattovaunua, miten toimitaan arkkua hautaan laskettaessa ym.

Ennen kannen nostamista haudan päälle omaiset voivat heittää hautaan kukkia tai kourallisen hiekkaa. Tuhkan, mullan tai hiekan heittäminen arkulle tai hautaan kolme kertaa (Kolme kertaa siksi, että se kuvaa Kolmiyhteisen Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen siunaamista) kourallisesta tiputtaen on kuulunut kristilliseen hautaukseen vanhoista ajoista lähtien. Hiekan heitto kuvaa haudan umpeen luonnin aloittamista ja siten vainajan luovuttamista haudan lepoon. Vanha tapa on ollut, että saattoväki luo haudan umpeen. Nykyisin se on harvoin enää mahdollista, koska haudan seinämiä tukevat rakenteet on ensin nostettava koneella ylös. Haudan peittäminen arkun kannen tasalle on nykyisinkin mahdollista.

Kukat lasketaan haudan päälle asetetulle kannelle. Kun kukkalaitteet on asetettu haudalle, lauletaan virsi. Siunaustilaisuuden lopuksi joku omaisista kutsuu saattoväen muistotilaisuuteen.

Muistojuhlan viettoon perinteisesti on kuulunut yhdessä ateriointi. Juhlapaikalla on muistopöydälle asetettuna vainajan kuva, kynttilä sekä muistoadressit. Usein muistotilaisuuden ohjelmaan liittyy adressien lukeminen, yhteistä laulua, papin puhe, muistosanat, lyhyitä puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä.

Hautaansiunaamista seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa muistaminen eli ”kuolleiden kiitostaminen” tapahtuu esirukouksen yhteydessä vainajien nimien sekä iän luvulla, kynttilän sytyttämisellä ja rukoilemalla.

Raamatun sana tänään: "Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. (Psalmi 90:14)