Sivun näyttöjä yhteensä

28.7.2016

Marjoja, vaaleanpunaista ja mustaakin

Kaikki puutarhan viinimarjat alkavat jo olla mehustuskelpoisia. Näitäkin vaaleanpunaisia tulee tänä vuonna jo niin paljon, että ne joutuvat mehuksi tummemman punaisen joukkoon tai valkoisten seuraksi. Nämä Ailit kasvavat mökillä.
 Mustia olen jo poiminut mehua varten.
 Ensimmäinen annos mehua, seitsemän pulloa mustaa viinimarjaa, keitettiin mehumaijalla tällä viiikolla.
Olen kierrellyt metsässä sienessä ja mustikassa. Reissuilla sain jo maistaa kypsiä puolukoita.
Olen yrittänyt tänä kesänä viettää aikaa mökillä. Usein olen kulkenut sieltä töihin. Viime yönkin olin taas siellä. Menin illalla myöhään, lämmitin saunan ja nautin kauniista illasta ja lämpimästä järvivedestä. Tänäänkin uin monta kertaa töiden välillä. Tein näet mökillä koneella  ja puhelimessa töitä ja aina välillä pulahdin veteen, joka oli 21-22 asteista vielä, vaikka Jaakko sen kylmän kiven sinne oli heittävinään.

Kummilasten kuulumisia eilen kävin kuulemassa ja sain surullisia tietoja. Eivät saa jäädä tänne. Nyt on muutenkin näiden ystävien kanssa jännittävät ajat. On syntymässä vauva ja on monet muut jutut...
Onkohan joku pitänyt vauvakutsuja? Miten sellaiset voisi parhaiten järjestää? Niin voisi saada varusteita vauvalle, jota varten ei ole vielä oikeastaan mitään. Kaikki ystävät koolle?
Välillä pitää käydä kotonakin. Niinpä palasin töistä kaupungin kautta ja kävin katsomassa autojen värejä. Mikähän näistä olisi paras? Toki sentään tutkin autoja muutenkin kuin väriä - väri on sivumauste..

26.7.2016

Ruskeaa

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on RUSKEA.

Ruskea on maanläheinen väri, jota löytyy lähes kaikkialta luonnosta

Ehkä ei sentään pettuleipää, vaan aivan ehtaa ruisleipää. Vanha suomalainen sananlaskukin kertoo, että Leipä miehen (ja naisen) tiellä pitää. Runsas kuidun saaminen tasaa verensokeriarvon heilahteluja.

25.7.2016

Sukellus

Sukelsin järveen tänään parikin kertaa. Kylläpä korvat soivat vieläkin, vaikka miten päätäni riiputtaisin ja heiluttaisin.  Tähän asti tänä vuonna en ollut sukeltanut, vaan lähtenyt uimaan mökkijärveen portaita pitkin. Ranta on nimittääin syvä.
Ilma oli lämmin ja järven vesi samoin (vesi 21 astetta), vaikka Jaakko tänään kylmän kiven sinne heittikin. Lämpimiä säitä on lupailtu lisää tällekin viikolle.

Sain mökille vieraita. Osa kummilapsiperhettä ja afgaaniystävä tulivat vierailulle. Saunoimme ja uimme naisporukassa tai oikeastaan minä enimmäkseen uin, toiset kun eivät ole vielä oppineet uimaan. Heidän kotiseuduillaan kun ei ole ollut järviä. Veteen kuitenkin pääsi laiturilta tikkaita myöten ja tikkaista olikin  hyvä pitää kiinni ja polskia.

Vieraat marjastivat mustikoita ja nauttivat niistä. Sain jopa heiltä tuliaiksikin itsetehtyä mustikkahilloa. Ja maukasta naan-leipää.

Minä marjastin vain hieman. Yritin myös opettaa vierailleni marjapoimurin käyttöä. Ja tietysti leivoin  mustikkapiirakan perinteisellä ohjeellani.

Paistoin pikkumuikkuja ja valmistin linssikeiton. Linssikeittoon laitoin kattilaan pari isoa sipulia ja kolme valkosipulinkynttä hienonnettuna öljyyn hautumaan. Lisäsin puolitoista litraa vettä ja pari naudanlihafondikuutiota. Huuhdoin kolme kourallista linssejä  ja laitoin ne kiehuvaan liemeen. Kun linssit olivat kypsiä, lisäsin purkillisen tomaattimursketta hautumaan kattilaan mustapippurirouheen ja suolan kera. Lisäilin vielä hieman vettä, etttei sopasta tullut liian sakeaa.

Työt ovat esillä edelleen. Tänäänkin niitä olen tehnyt. Sunnuntaina oli kolmen kirkon kierros: Ensimmäisessä oli luomakunnan sunnuntain messu, toisessa sanajumalanpalvelus ja kolmannessa kaste. Jumala on antanut ihmiselle vastuun luomakunnan huolenpidosta. Meidän ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella luomakuntaa ja toimia tuhon voimia vastaan. Työseurakunnan neljäs kirkko jäi samana päivänä vielä käymättä! Etukäteen hieman pohdin, miten selviän aikataulussa tuon kirkkokierroksen, mutta yllättävän hyvin kaikki sujui, kirkkokahveille ja juhlimaan 110-vuotiasta maamiesseuraa en vain kerinnyt.
Sunnuntai-iltana kävimme taas kerran pelaamassa lentopalloa suvun kanssa. Sen jälkeen vielä poimimme kirsikoita puusta niin korkealta kuin tikkaiden kanssa ylsimme. Sitä ennen poimimme saskatoonipensaista kypsät marjat. Niitäkin jo olivat linnut ja lehtokotilot kerinneet näykkiä. Pari litraa taisi tulla kumpiakin. Ilta sitten sujuikin mukavasti kirsikan kiviä poistellessa.


Nauttikaa luonnon kauneudesta ja auttakaa voimienne mukaan maata, vettä ja ilmaa sekä niissä kasvavia ja liikkuvia kukoistamaan oman tarkoituksensa mukaisella tavalla!

23.7.2016

Kumpi on komeampi?


Oli tänään tässä kirkossa kahdet vihkimiset ja kahdet hääautot  kirkon edessä odottamassa vihkiparia.

22.7.2016

Numerot lensivät

Mökillä eilen sain nauttia vieraista. Kummipoika äitinsä kanssa ajeli sinne. Olipa mukavaa rupatella pitkästä aikaa. Paistoin vohveleita ja tein pataleivän ja mustikkapiirakankin. Toki myös nuoren makuun spaghettia kastikkeineen. Saunoimme, uimme - nuorin varmaan ainakin seitsemän kertaa -  ja teimme kävelyretken pitkin ns. hevospolkua, poimimme mustikoita ja kantarelleja sekä näimme myös hevosia ja pitkä- ja paksukarvaisia lehmiä, ylämaan karjaa. 

Aamulla aikaisin vein autoni huoltoon. Kun lähdin töistä niin auto oli jopa läpäissyt katsastuksen. Eipä autokorjaamon sitä pitänyt viedä katsastukseen, mutta ilmeisesti siellä ajateltiin jospa on jokin vika mikä vielä ilmenee ja korjataan katsastuksen jälkeen. Taas vuodeksi on 14-vuotiaalla autollani mahdollista liikenteeseen. Ja säästyin katsastusreissusta. Toki yksi hälytysvalo palaa edelleen, mitä on palanut vuosikausia ja juuri ja juuri saatu pois useimmiten ennen katsastusta. Jos ei, on joutunut uusintakatsastukseen. Ja heti taas se valo palaa - tyyppivika, mihin on tottunut.

Puutarhassa täällä kotona kypsyvät monet marjat. Jopa osa karviaisista on syöntikypsiä. Pian pitäisi alkaa mehustaa viinimarjoja. Mustatkin ovat kypsyneet. Punaherukat on suojattu verkoin, mutta marjatuomipihlaja ei tänä vuonna. Siinä marjat kypsyvät eri tahtia, joten osa alkaa olla jo ohi - kuivuu, kun en ole kerennyt niitä poimia  - ja osa on vielä kypsymässä. Kirsikkapuissakin tänä vuonna on reilusti punaista.  Rastaat alkavat palailla pihapiiriin nauttimaan herkuista.
Työpäivä tänäänkin on ollut. Olin siunaustilaisuudessa kappelissamme. Jostain syystä tuoli, jolla pappi usein istuu, oli laitettu aivan virsitaulun kohdalle. Virsitaulu on käännettävä  ja sojottaa seinästä ulospäin. Kun nousin tuolilta, pääni osui virsitauluun ja sen takana olleet virsien numerot lensivät ympärilleni. Pääni kolahti aika kovasti. - Olipa saattoväellä hymyilemistä! Ja minua nolotti. Kanttori kertoi myöhemmin, että aikaisemmin oli joku toinenkin pappimme siihen päänsä kolauttanut. 

Herra, kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.
Siellä kaikki saavat uuden sydämen, rauhan annat haavat sitoen.
Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan. (Virsi 517:1)

20.7.2016

Viikon varrelta

Mustikoita on löytynyt metsästä paljon tänä vuonna. Jos vain olisi aikaa poimia... Mustikoita puhdistaessa sain kaverin, josta en kovin ilahtunut. Meillä mökillä on jossakin ampiaispesä. Ampiaiset tykkäävät jostain syystä juuri puhditetuista mustikoista ja tuppaavat tulemaan myös marjanpuhdistimelle. Tänäänkin jätin kesken tuon puhdistamisen, kun pari innokasta pörräili siinä sormien seudulla ja lopulta ne asettuivat vatiin, jossa oli puhdistettuja mustikoita - taisi jokunen joutua sen mukana jääkaappiinkin.
Kotipihallakin on kukkivaa. Nämä kellokukat ovat hyvin leviävää laatua.Vuohenkellon erottaa muista kellokasveista melko helposti pitkän, toispuolisen, nuokkuvakukkaisen kukintonsa avulla. Vuohenkello on hyötykasvi: sen mukulamaisen turpea juurakko on syötävä ja muistuttaa maultaan palsternakkaa. Myös sen nuoria lehtiä on ennen vanhaan syöty salaattina.
Kotikasvimaalta löytyy jo maukasta syötävää. Nauriita olen syönyt raakana, mutta punajuuret keitin. Olivat päässet jo miltei liian isoiksi. Mökille ne on kylvetty myöhemmin ja kasvimaakin on varjossa. Ja nauriin lehdet ovat ötökät mökin kasvimaalla syöneet aivan reikäisiksi.
Töihin ohikulkiessa virastolta kirkkoon näin, miten oli seurakunnan juhlapaikassa juhlijoiden terassi kehitelty traktorin peräkärryyn. (Kuva J.Honkanen)
Viime lauantaina vietettiin reippaan  kaksivuotiaan miehenalun synttäreitä. Tämä possu pitää käsissään taulua, jossa on päivänsankarin nimi ja ikä.
Juhlittava sai lahjaksi maalin ja niin palloa sinne hän potki innokkaasti. Housut vain tuppasivat tippumaan...
 
Sunnuntaina kylän juhlaviikko päättyi kansanlaulumessuun ja juhlaan kahvitteluin. Juhlan juonsi Leena Ritala tottunein ottein.  Juhlapuheen piti Antti Oksanen. Puheessaan hän toi esiin miten mahdollisuuksien ja uhkien kautta näkökulma ratkaisee, miten voi kehittää paikkakuntaa. Kolme vinkkiä: yhteisöllisyys ja  vertaistuki, toiseksi yrittäjyys ja kolmanneksi yhteys luontoon. Ainakin hän lapsuuden ja mökkiläisyyden kautta koki nimenomaan mahdollisuuksia.
Mökillä olen saanut viettää monta päivää töiden ohella. Aamuisin pääsee aamu-uinnille ja iltaisin iltauinnille, joskus päivälläkin kerkiää pulahtaa järveen. Mökin puutarhassa on tänä vuonna satoa tullut kirsikoistakin. Ne alkavat nyt kypsyä. Marjapensaistakin saa jo maistiaisia. Aivan pian nekin ovat poimintakunnossa. Mökillä on viidenlaisia herukoita ja niiden lisäksi karviaisia. On mustaviinimarjaa, punaviinimarjaa, valkoista viinimarjaa, vaaleanpunaista viinimarjaa ja vihreääkin viinimarjaa. Karviaiset ovat vielä raakoja, vihreitä, mutta kohtapuoliin kypsyvät keltaisiksi.
Näin aikaisin ovat myös kuunliljat kukassa. Niiden takana myös elokuun kukkija pietaryrtti avaa jo kukkanuppujaan. Samettikukat tuovat väri-iloa mökin pihaan.

18.7.2016

Mökillä keltaista

 Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on KELTAINEN.

Keltaista näkyy jo eri puolilla mökinkin pihamaata yllättävän paljon. Keltaiset kukat miellän syyskukkijoihin, koska syyspuolella on paljon keltaista kukkivaa kuten pietaryrtit, kultapallot, nauhukset, piiskut. Jotenkin en osaakaan ajatella, että kesä on jo puolen välin yli - alle kuukausi taas koulujen alkamiseen. Tänä kesänä myös sato on kypsynyt todella aikaisin.
Puista tippuilee jo keltaisia lehtiä tuulen mukana. Keltaiset lehdet voi hyödyntää: kompostiin vain - tosin vasta syksyllä haravoin ne.
Suikeroalpi on levinnyt laajalle maanmyötäisten versojen avulla. Suikeroalpin kukinta kestää heinäkuun alusta jopa syyskuun alkuun. Tänä vuonna se alkoi kukkia jo kesäkuulla. Laji kukkii runsaimmin auringossa, mutta varjossa lehdistöstä tulee rehevämpi ja tummempi kuin runsaassa valossa.
Syötävän kaunista keltaista. Kurpitsankukkia voi friteeratakin kastaen ne ensin lettutaikinan tapaisessa taikinassa.
Kantarelleja löytyy jo paljon, myös mökin pihamaalta. Mies teki metsäkävelyn, löysi reilusti kantarelleja ja putsasi niitä: iso pesuvati täyttyi kukkuroilleen.
 Samettikukkia on monenvärisiä. Myös keltaisina niitä kasvaa mökin kukkapenkissä.
Maitikka, lieneekö kangasmaitikka, levittäytyy koko mökkitontille lukuunottamatta ruohikkoa. Maitikka on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä.