Sivun näyttöjä yhteensä

19.7.2018

Seitsemän

MakroTex-haasteen aiheena tällä viikolla on SEITSEMÄN.
Minulla sattui olemaan mökillä korissa seitsemän lankakerää. Parit aloitetut sukat tuossa ja sukkia odottelemassa loputkin langat. Nyt on marjastusaika ja en ehdi paljon sukkia neulomaan vähään aikaan. Marjastus ja marjojen laitto vie vapaa-ajan kyllä kokonaan tähän aikaan vuodesta.

18.7.2018

Yksivärinen kansi?

Onko tämän kirjan kansi mielestäsi yksivärinen? Minä ajattelen näin.
Kirja on julkaistu vuonna 1967. Päällyspaperi lienee ollut, mutta minulla ei ole siitä aavistustakaan.
Marja Väisälän kirja Ambolukion lehtorina on Suomen Lähetyssseuran julkaisu. Väisälä kertoo muutaman vuoden ajalta Oshigambon lukion elämää ns. Ambomaalla eli silloisessa Lounais-Afrikassa, nykyisessä Namibiassa. Monia tuttuja, kuuluisiakin henkilöitä tulee esiin oppilaiden nimissä. Kirja on kerrottu kirjemuodossa, koska se on koottu Väisälän kirjeistä Suomeen.
Marja Väisälä toimi matemaattisten aineiden opettajana ja välillä koulun rehtorinakin tuona aikana 1963-65, josta kirja kertoo.  Kirja on kirjoitettu = koottu seuraavana vuonna.  Marja Väisälä oli tähtitieteilijä Yrjö Väisälän tytär.  Väisälä saapui Afrikkaan vuonna 1949. Ensimmäisen vuoden hän käytti Etelä-Afrikassa ja Lounais-Afrikassa tärkeimpien kielten, afrikaansin ja englannin opiskeluun. Väisälä aloitti suomalaisen koulun toiminnan lähetystyöntekijöiden lapsille vuonna 1950 rannikolla Swakopmundissa, koska Ambomaalla oli sopimaton ilmasto, mm. malariaa lapsille. Vuosina 1963–72 Väisälä toimi Oshigambon lukion matematiikan ja luonnontieteellisten aineitten lehtorina. Oshigambon lukion opetussuunnitelman tavoitteeksi asetettiin, että ambolaiset oppilaat läpäisevät Etelä-Afrikan yo-lautakunnan viralliset kokeet ja voivat siten hakea parhaimpiin yliopistoihin.

Väisälä kertoi, että Ambomaan ensimmäisellä ylioppilasluokalla oli  kymmenen oppilasta, jotka kaikki olivat jo valmiita kansakoulun opettajia. Valitettavasti kukaan heistä ei läpäissyt ensimmäisellä kerralla ylioppilastutkintoaan. Ylioppilaskoe oli siihen aikaan Etelä-Afrikan ylioppilastutkintolautakunnan laatima. Sikäläiset valkoiset saivat oppia paljon enemmän kuin Lounais-Afrikan mustat. Myöhemmin kyllä alkoi tulla ylioppilaita Oshigambostakin.

Helmet-lukuhaasteen 2018 kohtiin
1. Kirjassa muutetaan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
9. Kirjan kansi on yksivärinen
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
16. Kirjassa luetaan kirjaa
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö



14.7.2018

Laktoositon ja munaton raparperipiirakka

Tänään illalla kirjoitustöiden ohella tein pellillisen raparperipiirakkaa. Se on laktoositon ja kananmunaton.
Pohjataikinaan laitoin 8 dl vehnäjauhoja, 3 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta ja 2 tl soodaa ja 2 tl vaniljasokeria sekä 250 g sulatettua laktoositonta margariinia. Nämä ainekset sekoitin ja otin eroon kolmanneksen seosta toiseen astiaan. Lisäsin 2 dl laktoositonta maustamatonta jogurttia ja puoli desiä vettä. Sekoitin ja levitin taikinan leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille.
Pari litraa raparperinpaloja levitin pohjataikinan päälle. Täytteeseen sekoitin 4 desiä laktoositonta maustamatonta jogurttia  sekä 4 tl vaniljasokeria ja 2 dl sokeria. Kaiken päälle levitin muruseoksen, joka jäi pohjataikinan osasta.
Paistoin piirakkaa noin ¾ tuntia 175 asteessa.

13.7.2018

kirjailija Aili Konttinen ja Inkeri

Kun oli lapsi, luin Aili Konttisen kirjan Inkeri palasi Ruotsista. Se kertoi sota-ajasta, jolloin lapsia lähetettiin Ruotsiin sotaa pakoon. Matinojan Inkeri oli tuossa vaihtokodissaan nelisen vuotta  mamman ja papan luona  vauraassa Nygårdin kartanossa ja sai olla siellä heidän ainoana lapsenaan. Sitten sota loppui ja Inkerin omat vanhemmat halusivat lapsensa tietysti takaisin kotiin. Sopeutuminen oli vaikeaa.

Nyt oli kulunut kaksi talvea ja yksi kesä ja tuli taas uusi kesä ja Inkeri - Ruotsissa Inger - oli kutsuttu kesäksi Ruotsiin jälleen Nygårdiin. Siellä hän tuo tuulahduksen suomalaisia karjalaisen kotinsa tapoja. Yksinäiseksi isosta perheestä tullut Inkeri tunsi aluksi olonsa, mutta hän löysi kesänaapurin hieman vammaisen pojan ja kohta vielä kartanon työläisen lapsen Ullan ja tämän kolme pikkusisarusta leikkikavereikseen. 
Luin tämän kirjan Inkerin kesä  (WSOY 1949) mielenkiinnosta, koska en ollut lapsena lukenut jatkoa tuolle Inkeri palasi Ruotsista -kirjalle. Myös tämä on hyvä aikuisenkin lukea ja pohtia millaista  70 vuotta sitten oli kahdessa erilaisessa maassa eläneen lapsen elämä. Varmaan paljon tottakin tuossa kirjassa fiktion ohella.
Konttinen kirjoitti monia lasten ja nuorten kirjoja. Lasten- ja nuortenkirjatuotantonsa lisäksi Aili Konttinen julkaisi satu- ja kertomusmateriaalia opetustarkoituksiin. 1950-luvulla hän toimitti viisiosaisen Lasten Kultaisen Kalevalan.

Tämä osuu Helmet-lukuhaasteen 2018 kohtiin
1. Kirjassa muutetaan
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
23. Kirjassa on mukana meri
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
40. Kirjassa on lemmikkieläin

9.7.2018

Kengät

MakroTex-haasteen tämän viikon aiheena on KENGÄT.
Tämän ajan kaikkein tärkeimmät kengät ovat kumikengät eli saappaat. Nämä oikealla olevat Nokian saappaat ovat 39 numeron kokoiset. Ne on hankittu partioleirille lähtiessä pojalle reilusti yli 30 vuotta sitten. Edelleen ne ovat ehjät ja ovat auttaneet monia mökkivierailijoita usean kerran metsäreissuilla. Harmi vain, että ne ovat minulle pari numeroa liian suuret. Niinpä taas hankin itselleni uudet saappaat, mustat nokialaiset. Logo tosin on erilainen kuin noissa vanhoissa ja niin on laatukin. En oikein usko, että nämä uudet, viime kesänä hankitut,  kestäisivät 30 vuotta ehjinä.
Ja sitten marjametsään!

8.7.2018

Farkunväriset Kertut ohjevihjeineen

Neuloin Novitan farkunsinisestä Seitsemän veljeksen Aaposta Kerttu-mallin sukat. Sukat painavat 98 grammaa. Sain jännittäää riittääkö lanka vai ei. Lankaa jäi 30 cm kerästä. Sukat neuloin kolmen ja puolen puikoilla 47 silmukalla kantapäähän asti. Kantapäähän lisäsin yhden silmukan, jotta puikolla olisi 24 silmukkaa vahvennetusssa neuleessa. 

Tämä  malli on lähtöisin Uhoavan Gnun mammalta, joka oli oppinut sen Kerttu-tädiltään. Uhoava Gnun ohje on jaettu Ulla-neuleessa, josta olen tämän mallin bongannut aikoinaan. Tätä mallia on mukava neuloa ja malli on näyttävä muutenkin. Tein kärkeen kuitenkin nauhakavennuksen sädekavennuksen sijaan. Varressa on viisi mallikertaa ja pohjassa kuusi.

Löysäpipoisten KyJy 2018 aloitetut ja valmistuneet:
1. Junasukat kirjavista Hot Socks London -langoista. Aloitettu 24.6. Valmiit 25.6. Paino 28 grammaa + junasukat Venlasta. Aloitettu 26.6.. Valmiit 2.7. Paino 27 grammaa. Yht. 55 grammaa.
2. Kertut farkunsinisestä Aaposta. Aloitettu 2.7. Valmiit 8.7. Paino 98 grammaa. 

7.7.2018

Reilua peliä

Luin Tove Janssonin kirjan Reilua peliä (WSOY 1990?)  Oli tippunut muutama lehti kirjasta ja juuri tämä, jossa olisi vuosuluku. Ruotsiksi tämä oli ilmestynyt 1989.

Jansson kertoo kirjassa pseudonyymina omasta ja Tuulikin elämästä jonkin verran myös fiktiivisiä tarinoita. Kirjan Mari ja Jonna asuvat samassa talossa ja kulkevat toistensa luona vintin kautta. Osa kirjan kertomuksista tapahtuu saaressa, osa kaupungissa tai jossain yhteisillä matkoilla.


Kummankin isä oli Viktor, moottorivene oli Viktoria. Yksi luku, kertomus, olikin otsikoitu Viktoria. Viktoria oli kiinnitetty ankkureilla, mutta oli kova myrsky ja naiset, jotka pitivät vuorotellen vahtia veneelle rannalla,  pelkäsivät veneen uppoavan. Lopulta Mari ei enää lähtenyt vahtivuorolleen ja vihdoin nukahtivat ja kun aamulla tarkastivat, niin vene keinui puhtoisena paikoillaan.



Kirja osuu Helmet-lukuhaasteen kohtiin
23. Kirjassa on mukana meri
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
 43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle